Blogi

Hoitotyön monille ratkaisuille on perusteensa

Etelä-Saimaan mielipideosastolla kirjoitettiin vanhustenhoidosta 21.3 ja oltiin harmistuneita oman omaisen hoitoon liittyvistä asioista. Aihetta on myös sivuttu estareissa. Mielestäni jokaisen vanhuksen kuuluu saada mahdollisimman hyvää hoitoa. Monille hoitotyössä tehdyille ratkaisuille on kuitenkin perusteensa.

Tehostetussa hoidon yöhoidossa on vain yksi hoitaja per kerros tai esimerkiksi vain yksi hoitaja koko hoitokodissa. Suurin osa vanhuksista nukkuu yönsä ja mitä enemmän yövuorossa on vahvuutta, sitä useammin yhden hoitajan kohdalle tulee väsyttävä yövuoro. Osa työntekijöistä ei halua yövuoroja, koska ne mm. sekoittavat unirytmin. Koko yön valvominen sekoittaa unirytmiä paljon enemmän kuin esimerkiksi nyt kritisoitu kellojen kääntäminen. On myös tilanteita, joissa henkilökunta toivoisi toista yöhoitajaa, mutta työnantaja ei sellaiseen suostu.

Vanhuksilla on käytössään hälytysranneke, jolla voi hälyttää tarvittaessa apua. Jotkut vanhukset soittavat hälytysranneketta jatkuvasti, vaikka ei ole mikään hätä tai muutakaan asiaa. Tämä on toki inhimillistä, kun on ikää siunautunut, mahdollisesti muistisairautta ja muuta vastaavaa. Tilanne on kuitenkin henkilökunnalle niin työläs, että moni haluaisi tällaiselta vanhukselta rannekkeen pois. Monilla työpaikoilla  on ohje, että ranneke on kuitenkin oltava. Myös tälle vanhukselle voi joskus tulla oikea hätä, jolloin apua tarvitaan.

Vanhusten hoitokodissa suoritetaan aamutoimet, joihin kuuluu mm. vaippojen vaihto. Nimimerkki harmistunut oli huomauttanut hoitokodille kello kahdeksan vaihtamatta olleista vaipoista, jonka jälkeen hoitajat muuttivat kiertoa ja vaitoivat vaipat aikaisemmin. Käytännön hoitotyössä ne vanhukset, joilla on elossa olevia, aktiivisia omaisia, saavat joissain tilanteissa parempaa hoitoa kuin ne, joiden omaiset ovat kuolleet tai passiivisia. Nimimerkin työ paremman hoidon puolesta ei ole mennyt hukkaan oman vanhuksen kohdalla.

Estareissa on kritisoitu hygieniahaalaria. Hygieniahaalari päällä ei voi käsiä laittaa mihin sattuu, esimerkiksi vaippoihin. Ihminen muuttuu riittävästi vanhetessaan jonkin verran takaisin lapseksi. Voi tulla eteen tilanteita, joissa hyvä hoito edellyttää tällaisia ratkaisuita. Toisinaan omaiset kritisoivat myös  hoidon ratkaisuita, jotka ovat oikeita ja välttämättömiä. Toivon, että meidän ikäihmiset saavat mahdollisiman hyvää hoitoa. Olen keski-ikäinen ja työikää on vielä reilusti jäljellä ja sen jälkeen toivottavasti hyviä eläkepäiviä. Ja sitten joskus, kun se aika koittaa. Toivon saavani mahdollisimman hyvää hoitoa.

Jarmo Asikainen   kuntavaaliehdokas  kd

Osa lääkäriasemista rahastaa työterveysasiakkaita tarpeettomilla tutkimuksilla

Julkisuudessa arvostellaan usein julkista terveydenhoitoa ja hoitoonpääsyä. Ne, jotka oikeasti tarvitsevat hoitoa eivät sinne pääse tai joutuvat ainakin jonottamaan pitkään. Kunnallinen terveydenhoitomme painii suuren työtaakan alla vähällä henkilökunnalla. Koska rahasta on tiukkaa, osa tarpeellisistakin tutkimuksista saattaa jäädä tekemättä. Mielestäni julkinen terveydenhoito on yksi yhteiskuntamme peruspilareita ja se on pidettävä hyvässä kunnossa.

Yksityisessä terveydenhoidossa tilanne on päinvastainen. Henkilökunnalla on painetta saada myyntiä aikaan. Asiakkaista iso osa on perusterveitä, jotka tulevat lääkäriasemalle esimerkiksi suorittamaan määrävälein toistuvaa työterveystarkastusta. Näitä asiakkaita rahastetaan ja pelotellaan surutta. Heillä teetetään lisätutkimuksia, joita ei teetettäisi julkisella puolella. Tutkimusten tarkoituksena ei useinkaan ole potilaan terveydentilan varmistaminen, vaan saada lääkäriasemalle lisää myyntiä.

Esimerkiksi. Perusterve aikuinen mies, treenaa voimaa, on jonkin verran lihaksikas. Kreatiniinin eli munuaisarvon tulos verikokeessa on 128, viitearvo 60-100, eli menee hieman yli rajan. Yksityinen työterveyslääkäri haluaisi ottaa veriarvot säännölliseen seurantaan. Kun asiakas kieltäytyy, pelotellaan sairauksilla, jotka saattavat vaatia hoitoa. Uhkakuvat löytyvät myös työpaikalta, jonka olosuhteet lääkärin mukaan saattavat aiheuttaa veriarvojen muutoksia.

Ylläolevassa tilanteessa soitto tutulle lääkärille, kd kuntavaaliehdokkaita sekin. Tämä sanoo, että arvot ovat normaaleja, jos on jonkin verran lihasvoimaa. Lääkäreissä on ihmisiä laidasta laitaan. Kaupallisuus on pahinta, mitä terveydenhoidolle on koskaan tapahtunut. Huonot kokemukset karkottavat ihmiset pois lääkärin luota. Osa jää kotiin ja on siellä silloinkin, kun on oikeasti hätä ja tarvittaisiin lääkärin apua.

Jokaisella terveysasemalla on potilasasiamies, jonka tehtävänä on antaa tietoa potilaan oikeuksista ja toimia hänen oikeuksiensa edistämiseksi. Mielestäni potilasasiamiehen yhteystiedot tulisi olla näkyvällä paikalla lääkäriasemalla ja internetsivuilla. Valviran on tätä valvottava ja vaadittava.

Jarmo Asikainen   Kuntavaaliehdokas (Kd). Lappeenranta

Julkisuosikkia ei saa maksattaa sosiaalihuollon työntekijöillä

Julkiterhikki ja julkisuosikki ovat tietojärjestelmiä, joista asiakas voi tarkastaa sosiaalihuollon työntekijän ammattipätevyyden. Työntekijät maksavat järjestelmän kulut. Jos työntekijä ei maksa Valviran vaatimaa maksua, hän ei voi olla töissä.

Mielestäni työntekijöiden ei kuulu maksaa tietojärjestelmän kuluja. Tietojärjestelmän kulut tulee kerätä muulla tavalla. Muilla toimialoilla valvonnan kulut katetaan esimerkiksi toimenpidemaksuilla, joita maksetaan sitä enemmän, mitä suurempaa on valvottava toiminta. Kuluja ei vaadita työntekijöiltä.

On käsittämätöntä, että tällainen järjestelmä on saatu luotua ilman työntekijöiden ja heitä edustavien ammattiliittojen vahvaa vastustusta. Työntekijöiden on jatkossa oltava hereillä ja vaadittava samoja oikeuksia kuin muillakin on.

Työntekijä joutui maksamaan Valviralle valmistuessaan ammattihenkilöksi. Nyt maksua vaaditaan uudestaan. Maksu voi olla suuruusluokkaa 40-100e per työntekijä. Sen lisäksi, että maksu on perusteiltaan kestämätön, on sen suuruus korkea. Työntekijä syöttää itse tiedot järjestelmään, eikä toimenpide ole vaivalloinen kenellekään muulle kuin työntekijälle, joka maksaa kulut.

Pyydän, että asiakkaat kiinnittävät huomioita ongelmiin ja vaativat työntekijöille asiallista kohtelua.

Jarmo Asikainen (KD) Lappeenranta

Tehostetun palveluasumisen yksiköitä ei saa vähentää.

Viime viikkojen aikana on lehdissä uutisoitu parikin kertaa vanhusten hoidosta ja erityisesti laitoshoidosta kotihoitoon siirtymisestä. Myös Juhani Lehtinen Imatralta puuttui tähän tärkeään asiaan omassa mielipidekirjoituksessaan.
EKSOTE on tehnyt hyvää tulosta. Etelä-Karjalassa sosiaali- ja terveydenhoidossa on kehitelty monia innovatiivisia toimintatapoja, jotka ovat saaneet kiitosta valtakunnallisestikin.
Kaiken hyvän keskellä kuullaan myös soraääniä kiitosten joukossa. Yksi huolta ja purnausta herättänyt aihe on vanhuspalvelut.
Yksi hyväksi koettu muutos vanhuspalveluissa on ollut se, että monien vuosien ajan on pyritty eroon sairaalanomaisista vuodeosastoista. Niilla on todettu olevan passivoiva vaikutus. On siirrytty entistä enemmän palveluasumisen ja tehostetun palveluasumisen yksiköihin. Siellä asukkaat saavat tukea ja hoitoa omien tarpeittensa mukaan. Pyritään päivärytmin säilyttämiseen. Yhteiset ruokailu- ja toimintahetket tuovat asukkaat yhteen. Aikaa vietetään yhteistiloissa. Vaikkei toimintakyky riittäisikään keskusteluun tai yhteydenpitoon muiden kanssa, voi seurata työntekijöiden ja toisten asukkaiden touhuja. Tehostetun palveluasumisenyksikköihin on pitkät jonot.

Nyt EKSOTEn strategiassa pyritään tehostettujen palveluasumisyksiköiden vähentämiseen. Tavoite on, että vanhukset asuvat kodissaan entistä pitempään.
Mielestäni tämä asia pitää harkita uudelleen.
Jos vanhus ei pysty enää pitämään yllä kodin ulkopuolisia yhteyksiä esim puhelimitse, ulkoilemaan tai edes liikkumaan kotonaan, muodostuu kodista vanhukselle kultainen häkki. Jos ihmisen ainoat kontaktit vuorokaudessa ovat kodinhoitajien neljä pistäytymistä, ateriapalvelun noin minuutin tai parin pyrähdys ja yöpartion varmistuskäynti yöllä, ei elämän laatu ole enää arvokasta. Omaisten runsaatkaan tervehdyskäynnit eivät tässä vaiheessa pelasta tilannetta.
Mielessäni kauhuskenaario on se, että muistisairas ihminen kyselee kotonaan noin 80 % valveilla olemisen ajasta Missä mie oon? Missä kaikki muut on? Mitä miun pitäis tehhä?
Yksinäisyys voi olla viiltävää ja ahdistavaa jos missään ei ole ketään.
Tehostetun palveluasumisen yksiköissä on aina läsnä toisia ihmisiä.

Monilla ihmisillä elämän loppuvaiheessa ei ole niinkään kyse siitä,

kuinka nopeasti ja helposti pääsen nauttimaan laadukkaasta hoidosta

ja muista palveluista. Monien kohdalla kyse on siitä, kuinka minä

vanhuudessani selviän yksinäisyyteni kanssa.

Koti on hyvä paikka mutta kuinka kauan.

Marjatta Moilanen, kristillisdemokraatit
Lappeenrannan kaupunginhallituksen jäsen

Kunnallisvaalit 2017

Politiikka on yhteisten asioiden hoitamista jolla pyritään vaikuttamaan yhteiskunnallisiin asioihin ja  hoidetaan niitä.  On tärkeätä millaisia valtuutettuja kuntalaiset valitsee. Valitseeko se sosiaalliseti taitavia vai  uhmakkaita riidan ja omanedun tavoittelijoita. Kuntalaisten välinpitämättömyys tai aktiivinen  osallistuminen kunnallisvaaleihin ratkaisee taas neljäksi vuodeksi kaupunkimme kehityksen tai  taantumisen.

Sosiaalisesti taitava ihminen (poliitikko) pystyy ottaman huomioon kaikki ihmisryhmät ja  asettamaan tavoitteensa realistisiin tavoitteisiin. Uhmakas omanedun tavoittelija ei pysty  kuuntelemaan ja ymmärtämään toisten näkemyksiä, vaan ainoastaan ajaa jääräpäisesti omia tai  etupiirinsä tavoitteita, eikä kykene yhteistyöhön toisenlaista näkökulmaa tuovien  poliittistenryhmien kanssa.

Nyt tarvitaan ihmisiä kuntapolitiikkaan joilla on oikeasti visioita sekä realistinen näkemys  kaupungin tulevaisuudesta ja mihin kohdennetaan hupenevia verorahoja koska kotikuntamme on  hyvin isojen haasteiden edessä joita lisää hallitukselta tulevat uudet SOTE säädökset sekä  valtionosuuksien vähentäminen.

En tarkoita tällä että olisi aina joustettava omista tavoitteista, vaan taitava kuntapoliitikko osaa olla  myös jämäkkä ( assertiivinen). Jämäkkyys perustuu hyvään itsetuntoon, tasa-arvoon sekä toisten  oikeuksien tunnustamiseen. Hän voi ilmaista myös erimielisyytensä ja oman näkemyksensä, sekä  pystyy olemaan kriittinen sekä asiallinen tarvittaessa eikä ole toisten mielipiteiden vietävissä.  Hänen sosiaalisiin taitoihin kuuluu myös päättäväisyys, varmuus, luotettavuus sekä taito välttää  purevaa loukkaavaa kriittisyyttä. Olen varma että näitä ehdokkaita löytyy jokaisesta puolueesta  heidät on vaan siitä ryhmästä tunnistettava ja äänestettävä.

Jouko Korhonen KD

Vuoden 2017 johtokunta esittelyssä

Lappeenrannan seudun KD osaston johtokunta piti tällä viikolla ensimmäisen kokouksensa. Samassa yhteydessä jäsenet asettuivat yhteiskuvaan. Johtokunnan puheenjohtajana jatkaa Tarja Turunen, varapuheenjohtajaksi valittiin vuosikokouksessa Laura Peuhkuri. Paikallisosaston sihteerinä jatkaa Juha Rantalainen ja taloudenhoitajana Heikki Turunen. Ensimmäinen kokous oli järjestäytymiskokous, mutta näin kuntavaalikeväänä merkittävä rooli oli myös kevään tapahtumien ja kuntavaalikampanjan läpikäynnissä. Johtokunnan jäseniä osallistuu myös puolueen valtakunnalliseen kuntavaaliavaukseen Jyväskylän Laajavuoressa 27.-29.1.2017.
Johtokunta 2017
Valokuvassa vasemmalta Eija Haiko, Tarja Turunen, Juha Rantalainen, Jouko Korhonen, Osmo Pylkkö ja Laura Peuhkuri. Kuvasta puuttuvat Timo Iivarinen, Aure Niiva sekä Antti Taipale. Johtokunnassa on edustus kaikkien osaston kuntien alueelta Lappeenrannasta, Lemiltä ja Taipalsaarelta.

Lappeenrannan seudun kristillisdemokraatit nimesivät kuntavaaliehdokkaita

Kristillisdemokraateilla on valtakunnallisesti yli 1000 ehdokasta tuleviin kuntavaaleihin. Ehdokashankinta jatkuu aktiivisena.

Lappeenrannan seudun paikallisosasto on asettanut ensimmäiset 20 kuntavaaliehdokasta, joista 18 Lappeenrantaan ja 2 Lemille.

Lappeenrannan ehdokkaat ovat katsastusmies Jarmo Asikainen, FM, diplomivyöhyketerapeutti Eija Haiko, security expert Petri Huopalainen, DI Timo Iivarinen, FM Asja Jaarmo, lääkäri Antti Jarva, palveluohjaaja Jouko Korhonen, kuljettaja, DI Samuli Kotajärvi, lehtori Marjatta Moilanen, sähköasentaja, nuortenjohtaja Roni Ovaska, innovaatioasiantuntija, DI Laura Peuhkuri, lääkäri, lehtori Juha Rantalainen, piirijohtaja Jukka Repo (sit), terveydenhoitaja Tiina Simola (sit), musiikin lehtori Antti Taipale, luokanopettaja, evp Ilpo Talikka (sit), lehtori Lasse Teräväinen (sit), ja huolitsija Tarja Turunen.

Lemin ehdokkaat ovat diakoni Eila Olkkonen ja ympäristöinsinööri Helena Kaittola (sit).

Lappeenrannan seudun kristillisdemokraatit haluavat kehittää kotikuntiansa aktiivisesti ja tehdä vastuullista sekä avointa kuntapolitiikkaa.

Lisätietoja antavat:

Tarja Turunen, Paikallisosaston puheenjohtaja, 040-419 5060

Juha Rantalainen, Paikallisosaston sihteeri, 040-734 1541

 

Joulutervehdys 2015

Kuluvana vuonna olemme saaneet nauttia kahdesta merkittävästä tapahtumasta. Maaliskuussa naapurimaamme Ruotsin kuningas Kaarle XVI Kustaa ja kuningatar Silvia vierailivat Lappeenrannassa tutustuen mm. ortodoksiseen kirkkoon ja Raatihuoneeseen. Huhtikuussa järjestettiin eduskuntavaalit, jossa valittiin uudet kansanedustajat seuraavalle nelivuotiskaudelle. Kenties näitäkin vielä merkittävämpi juhla, joulu, on tänä vuonna vielä odotettavissa. Edellä mainitut tapahtumat osuvat kohdalle harvoin, mutta joulu on hengelliseen traditioomme kuuluva juhla, joka toistuu vuodesta toiseen, aina uutena, aina yhtä odotettuna.

Joulu

Kristillisen uskon tunnusmerkkinä joulu täyttää paikkansa sananvapauden puoltajana, ihmisten yhteen kokoajana, konserttien ja tapahtumien järjestämisen ajankohtana ja ennenkaikkea ihmiskunnan ihmeellisimmän kertomuksen muistuttajana. Se, että uskomme tärkeän henkilön luottaneen vaatimattomiin oloihin jo syntymähetkellä, osoittaa että olosuhteilla ja ulkoisilla puitteilla on vähemmän merkitystä kuin sillä mitä on ajatuksissa ja sydämessä.

Ajatuksillamme on merkitystä, ihan jokaisella niistä. Vaatimattominkin ajatus, joka osoitetaan lähimmäiselle, tai huomaavainen teko, jonka kohteena saamme olla, voi olla seurausta siitä että meistä on ensin välitetty ja meille on osoitettu huomiota. Jatketaan näitä lämpimien ajatusten ketjuja ja toimitaan ihmiskunnan pieninä kanavina kohti suurempaa yhteistä hyvää. Robert Kajanusta lainatakseni: kenties eräänä päivänä kohdallemme osuu ”mahtava kevätvirta syöksyen valtavalla kohinalla esiin erämaasta”.

Tarja Turunen
puheenjohtaja

Kohti lähimmäisyhteiskuntaa

Kovat arvot ja maksimoidun voiton tavoittelu ovat tulleet osaksi suomalaista arkipäivää. Käsitykset siitä, mikä on omaa ja mikä yhteistä, ovat eriytymässä nopeaa vauhtia. Lappeenrannan seudun kristillisdemokraattien teema kuluvalle vaalikaudelle on ”Rakennetaan Lappeenrannasta hyvä koti”. Työ on vielä kesken, ja paljon on tehtävää. Kovien arvojen vaikutuspiirissä ihmisten mieliin piirtyy luokkayhteiskunta, jossa jokainen on vastuussa onnestaan ja heikommat sortuvat liian kovien paineiden ja vaatimusten alle. Kristillisdemokraattien mielestä arkisissa ratkaisuissa tulee tavoitella yhteistä visiota, joka on lähimmäisyhteiskunta. Maksimaalisen voitontavoittelun sijaan tulee kiinnittää huomiota yhteisiin etuihin. Kuten vanha sananlasku sanoo: Anteliaisuutta on antaa enemmän kuin voi, ja ylpeyttä on ottaa vähemmän kuin tarvitsee.

Tarja Turunen, puheenjohtaja, Lappeenrannan seudun kristillisdemokraatit
7.12.2015

Postimerkki on liian kallis

Joulun aika lähestyy ja moni haluaa muistaa läheistään joulutervehdyksellä. Helpoiten se onnistuu postin välityksellä, jos ystävä asuu satojen kilometrien päässä. Postimerkki on kuitenkin tänä päivänä kallis hankinta, 1. luokan merkki maksaa 1,10e ja 2. luokan merkki 1,00e. Joulupostimerkki maksaa tänä vuonna 0,80e. Esimerkiksi vähävaraiselle eläkeläiselle, joka haluaa muistaa 40:ä ystäväänsä, joulupostimerkit maksavat yhteensä 32,00 euroa. Onko eläkeläisen valittava viikon ruokaostosten ja ystävien joulumuistamisen välillä? Kolmen postimerkin hinnalla saa jo yhden kokonaisen leivän. Postimerkki on arvonlisäverosta vapautettu tuote, jonka tuottaa valtio-omisteinen Posti Group Oyj. Postilaissa määrätään, että postipalvelujen hintojen on oltava kohtuulliset. Lappeenrannan seudun kristillisdemokraattien johtokunta edellyttää, että Liikenne- ja viestintäministeriön alaisuudessa toimiva Posti ryhtyy etsimään keinoja postimerkin hinnan kohtuullistamiseksi.

Tarja Turunen, Johtokunnan puheenjohtaja
Lappeenrannan seudun kristillisdemokraatit
26.11.2015

Terveiset teknisen toimen työmaakierrokselta

Kaupungin päättäjät tekivät 16.9.2015 perinteisen työmaakierroksen. Kristillisdemokraateista kierrokselle osallistuivat kaupunginvaltuutettu, kaupunginhallituksen jäsen Marjatta Moilanen ja teknisen lautakunnan jäsen Laura Peuhkuri. Tällä kertaa kohteena olivat keskustan isot hankkeet, joita on käynnissä useita. Täydellisen liikuntakuukauden (syyskuu) hengessä työmaakierros toteutettiin jalkaisin. Työmaakierrosta johti ja opasti Williparkki Oy:n ja Lappeenrannan Teatterikiinteistö Oy:n toimitusjohtaja Mikko Hietamies.15_Tyomaa1

Keskusta-alueella on yleisenä tavoitteena saada siirrettyä pysäköintiä maan pinnalta maan alle. Tällä hetkellä merkittävä työmaa on Marian kirkon edusta-aukion ns. P-City parkkihalli. Työn alla on myös Vapauden aukiolta keskustan suuntaan ulottuva Pormestarin parkin laajennus. Työmaakierros kävi katsomassa Vapauden aukion puistikkoa, joka on maisemoitu kumpuilevaksi. Pormestarin parkista on mahdollisuus vuokrata pitkäaikaiseen pysäköintiin paikkoja, sekä myös väliaikaiseen pysäköintiin.

Tyomaa2Työmaakierroksella siirryttiin parkkihallin jälkeen uuden Iso Kristiina kauppakeskuksen yläkerroksiin. Lappeenrannan Teatterikiinteistö Oy on rakennuttanut sinne uutta kaupunginteatteria kaksi ja puoli vuotta. Luovutus rakennuttajalle on jo muutaman viikon kuluttua, mutta kalustaminen ja esitystekniikan rakentaminen jatkuvat vielä syksyn aikana. Ensi-ilta pienellä näyttämöllä 21.11.2015 ja suurella näyttämöllä 16.1.2016. Teatterin pääsuunnittelija Ala Arkkitehdit Oy on hiljattain valittu myös Helsingin keskustakirjaston pääsuunnittelijaksi. Kaupunginteatterin tiloja voidaan käyttää jatkossa myös muuhun kuin teatteritarkoitukseen.

Kaupunkikonsernin tilojen lisäksi kierroksella on mahdollisuus tutustua myös kauppakeskuksen yhteydessä kuun lopussa avautuvaan elokuvateatterikokonaisuuteen.15_Tyomaa3

Kaupunkikeskustan liikennejärjestelyt jatkuvat toistaiseksi poikkeuksellisina monien rakennustyömaiden takia. Odotamme kuitenkin, että Lappeenrannan kaupunkikeskustasta tulee entistä ehompi kun hankkeet valmistuvat!

Laura Peuhkuri
28.9.2015

Terveisiä Savonlinnan puoluekokouksesta!

15_pk_SientolaSavonlinnan kaupunki ja sen kaunis järvimaisema olivat vastassa lähes seitsemääsataa kristillisdemokraattien puoluekokoukseen osallistujaa viikonloppuna. Savonlinnassa asuva Etelä-Savon piirin puheenjohtaja Jouni Koskela ihasteleekin, että työmatkankin voi taittaa melomalla. Saimaan yhteinen markkinointi hyödyttää Savonlinnan ohella muitakin Suomen suurimman järven rantakaupunkeja.

Kristillisdemokraattien 31:n sääntömääräisen puoluekokouksen suurimmat hetket liittyivät kymmenen vuotta puolueen puheenjohtajana toimineen Päivi Räsäsen jäähyväispuheeseen ja uudeksi puheenjohtajaksi valitun Sari Essayahin tunnelmaa nostaneeseen linjapuheeseen. Moni kertoi liikuttuneensa Päivin ja Sarin tunteisiin vedonneista puheista.
BR> ”Elämän hintaa arvioidaan rahassa, kun sikiöseulontojen kustannuksia verrataan vammaisten ihmisten elinkustannuksiin. Löydettyihin sairauksiin ei ole tarjolla parantavaa hoitoa vaan jo alkaneen elämän lopettaminen. Vaikka sikiödiagnostiikan yhteydessä korostetaan perheen omaa valintaa, seulontaohjelman järjestämisellä viestitään, etteivät vammaiset ole varauksetta tervetulleita keskuuteemme.” Päivi Räsänen totesi.

”Kaikkialla ja kaikissa historian vaiheissa ihmisen keskeinen tarve on tulla rakastetuksi. Valtio ei voi ihmistä rakastaa, mutta yhteiskunta voi rakentaa puitteet, joissa kansalaisyhteiskunta, lähiyhteisöt ja ennen muuta perheet saavat tilaa, aikaa ja puitteita rakastaa ja hoivata. Siksi kristillisdemokraatit ovat kamppailleet perheiden ja kotien hyvinvoinnin sekä omaishoivan puolesta. Aloitteestamme hyväksyttiin aikoinaan kotihoidontuki ja me kristillisdemokraatit pelastimme viime vaalikaudella kotihoidontuen keston, tason ja perheiden oman valinnanvapauden periaatteen.” Päivin kanta yhteiskunnan perusteisiin oli selkeä ja hän toi esille kristillisdemokraattien saavuttamia tavoitteita.

Uudeksi puheenjohtajaksi yksimielisesti valittu Sari Essayah jatkoi linjapuheessaan Päivin aloittamasta aiheesta: ”Olen siitä ylpeä että logossamme on sydän. Se ei saa jäädä kylmäksi, kylmien sydämien tai sydämettömien kristillisdemokraattien puolueeksi. Meidän on aika tehdä sitä politiikkaa joka vie Kristillisdemokraatit takaisin kansan sydämeen. Puoluekokouksemme teema «Uuden aika» haastaa meitä puolueena uudistumaan organisaationa ja toimintatavoiltamme sekä myös tekemään uudenlaisia poliittisia avauksia, joilla saavutamme nykyistä suurempia määriä tukijoita politiikallemme.”15_pk_Essayah

”Pitää luoda ilmapiiriä, jossa on hyvä olla. Kun työpaikat viedään, se johtaa osattomuuden kokemukseen, jota on helppo käyttää polttoaineena niin perinteiseen herravihaan kuin kiihottamisena maahanmuuttajia vastaan tai ääriliikkeisiin liittymiseen usuttamisena. Monet ryhmät saavat tästä kyynisyydestä polttoaineensa. Meidän tulee myös uskoa itseemme. Meillä on annettavana eväitä siihen, millä Suomi selviää lamasta. Millä kyynisyys voitetaan. Meidän pitää saada uusi valtakirja äänestäjiltämme toteuttaa näitä visioita. Kristilliset arvot merkitsevät armoa, lähimmäisyyttä ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta, heikoimmistakin huolehtimista. Vastuuttomuus, kyynisyys, ihmisviha ja välinpitämättömyys ovat aikamme suurimmat synnit, joita vastaan meidän tulee taistella.”

Puoluekokouksen henkilövalinnat uudistivat lähes koko puheenjohtajiston. Puolueen puheenjohtajaksi valittiin kaksivuotiskaudelle Sari Essayah, 1. varapuheenjohtajaksi Tommy Björkskog, 2. varapuheenjohtajaksi Sauli Ahvenjärvi ja 3. varapuheenjohtajaksi Sari Tanus. Puoluevaltuuston puheenjohtajaksi valittiin Aki Ruotsala ja varapuheenjohtajaksi Marika Visakorpi.

Lappeenrannan seudun paikallisosaston jäsenistä paikallisosaston varapuheenjohtaja Ilpo Sientola valittiin puoluehallituksen jäseneksi, paikallisosaston sihteeri Juha Rantalainen valittiin puoluevaltuuston jäseneksi ja paikallisosaston puheenjohtaja Tarja Turunen puoluevaltuuston varajäseneksi. Puoluevaltuustossa on yhteensä 60 jäsentä, joiden varsinaisista jäsenistä 26 (43 %) on naisia. Kaksivuotiskaudella 2013-2015 puolueen kolmantena varapuheenjohtajana toiminut Laura Peuhkuri oli ehdokkaana varapuheenjohtajavaalissa, johon osallistui yhteensä 10 ehdokasta.

Puoluekokous hyväksyi kolme aloitetta. Ne koskivat työryhmän perustamista maahanmuuttopoliittista ohjelmaa varten, toimenpiteitä koulukiusaamisen ehkäisemiseksi sekä seksin ostamisen kriminalisointia Suomessa. Aloitteiden pohjalta pyydettiin useita puheenvuoroja ja ne herättivät keskustelua. Joistakin aloitteista äänestettiin ennen hyväksymistä.

Julkilausumissaan puoluekokouksen äänivaltaiset jäsenet toivat esille mm. huolensa ihmisarvoisesta saattohoidosta Suomessa, lasten liikenneturvallisuudesta ja koulutussäästöistä. Yrittäjien starttirahoista, kehitysyhteistyön painopisteestä ja liikeaikalain romuttamisen seurauksista käytiin myös keskustelua. Kokous otti kantaa euromaiden suunnitelmiin yhteisten talousvastuiden lisäämiseen ja liittovaltiokehityksen edistämiseen. Suomalaisten kannalta on parempi pysyttää päätösvalta kotimaassa.

Tarja Turunen, puoluekokousedustaja
Lappeenrannan seudun paikallisosaston puheenjohtaja
31.8.2015

Asokotien noudatettava kuluttajariitalautakunnan päätöksiä

Uutistietojen mukaan asoasukkaat valmistelevat oikeudenkäyntiä, jossa vaaditaan vuokravastikkeiden laskemista lain mukaiselle tasolle. Lain mukaan vastikkeiden tulisi olla omakustannustasolla, kun taas käytännössä vastikkeet ovat paljon korkeampia.

Suomen Asumisoikeusasukkaat ry:n puheenjohtaja Jukka Kilpi perustelee oikeudenkäyntiä Kuluttajariitalautakunnan päätöksellä, jonka mukaan Asokotien vastikkeet ovat laittoman korkeita. Yhtiö ei ole noudattanut lautakunnan ratkaisusuositusta.

Mielestäni Asokotien tulee laskea vastikkeensa lain vaatimalle tasolle ja noudattaa Kuluttajariitalautakunnan ratkaisusuositusta. Ei ole kohtuullista rahastaa asukkaita kohtuuttomasti asunnoissa, jotka on rahoitettu veronmaksajien rahoittamalla korkotuella.

Ylikorkeiden vuokrien vastineeksi asukas ei saa mitään, vaan asuntojen hoito on vaatimattomalla tasolla. Talven lumitöitä tehdään vain sen verran, että loskan keskellä näyttää, että jotakin on tehty. Asukkaille varattuja varastotiloja on otettu pois asukkailta. Asukkaiden ilmoitustaulu on isännöinnin viestejä täynnä, joissa uhkaillaan asukkaita ja moititaan milloin mistäkin asiasta.

Etelä-Karjalan asoasukkaiden on harkittava osallistumista Asumisoikeusasukkaat ry:n oikeudenkäyntiin ja mahdollisuuksien mukaan muuhun toimintaan, jolla pyritään parantamaan asukkaiden asemaa.

Jarmo Asikainen
22.7.2015

Sote-uudistuksessa huolehdittava hyvästä hoitoonpääsystä ja vanhustenhuollosta

Lappeenrannan seudun kristillisdemokraattien kokouksessa oltiin huolestuneita tulevaisuudessa toteutettavasta vanhustenhuollosta. Kun vanhusten laitoshoitoa vähennetään ylinopeudella eikä kotihoidossa ole riittävästi palvelutaloja eikä henkilökuntaa, ovat kuntalaiset ymmällään. Tosin tämä kehitys huomataan vasta sitten, kun vanhus ei pärjää omassa kodissaan eikä saa sinne riittävää palvelua.

Eksotea kiitetään valtakunnallisesti taloudellisesta menestyksestä, mutta täällä Eksoten omalla alueella palvelut eivät vielä ole kunnossa. Erikoissairaanhoitoon otettu potilas näyttää pärjäävän paremmin, mutta avohuollosta tuleva henkilö ei tahdo päästä lääkäriin eikä lääkäristä asialliseen jatkohoitoon. Kaikkein omituisinta kehitystä on palveluiden siirtäminen autoihin. On Mallu-autoa ja Malla-autoa. Pahimmissa tilanteissa potilaat ja varsinkin rokotusasiakkaat ovat jonottaneet hoitoa ulkosalla. Onko henkilöstönkään mukava toimia jatkuvasti autossa?

Me kristillisdemokraatit haluamme, että säästövoittoisesta taloudesta huolimatta asiallisista peruspalveluista huolehditaan avosairaanhoidossa ja vanhustenhuollossa. Haluamme , että laitoshoidon olemassaoloa jatketaan niin kauan, että kotihoidon palvelut ovat kunnossa paikkojen ja henkilöiden osalta. Haluamme myös, että vanhuksen hoitopaikka on omassa kunnassa tai ainakin lähellä omaisia. Muistetaan, että vanhuspalvelulaki velvoittaa riittävää henkilöstöä vanhusten hoitopaikkoihin. Meillä ei ole varaa sellaisin kuntiin, jotka eivät pysty tähän.

Hyvän kunnan tunnus on se, että se huolehtii heikoimmistaan ja eniten apua tarvitsevista. Joidenkin muiden palvelujen toteutumista voidaan maksattaa käyttäjillä tai siirtää parempaan aikaan. On myös tarkoin harkittava investointien kiireellisyyttä. Onko esimerkiksi Armilan sairaalan lakkauttamisessa yleensäkään mitään järkeä? Palvelujen järjestämistä venäläisille potilaille ei tässä vaiheessa ole tarpeen lisätä. Lama ei ole vielä koskaan jäänyt päälle.

Juha Rantalainen (KD)
13.2.2015