KD eduskuntaryhmä ei hyväksy Sipilän hallituksen aikeita korottaa tuntuvasti päivähoitomaksuja. Kaavailtu korotus nostaisi esimerkiksi kaksilapsisen perheen kuukausittaisen päivähoitomaksun 674 euroon, kun perheessä on kaksi vanhempaa ja perhe kuuluu ylimpään maksuluokkaan. Korkein maksuluokka saavutetaan yhden lapsen perheessä alimmillaan jo vanhemman 2341 euron kuukausituloilla. Korotus on yhdestä lapsesta 64 euroa ja kahdesta lapsesta 122 euroa kuukaudessa. Näin suuri korotus on kova isku vasten lapsiperheiden kasvoja.

Keskituloiset lapsiperheet näyttävät olevan hallituksen käteiskassa, mutta tämäkään kassa ei ole pohjaton. Toivottomuuden luominen lapsiperheisiin vaurioittaa kansakuntaamme hyvin pitkälle tulevaisuuteen. Tällainen ostovoiman ja työn kannustimien raju heikentäminen ei nosta Suomea lamasta. Lapsiperheiden toimeentuloon kohdistuvat voimakkaasti myös esimerkiksi asuntolainan korkovähennyksen pienentäminen, lapsilisien indeksien poistaminen, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen 30 % korotukset sekä suunnitellut pakkolait.

Hallitus perustelee päivähoitomaksujen korotuksia työllisyysnäkökulmilla. Näillä maksuilla onkin merkittävä vaikutus työllisyyteen VATT:n laskelmien mukaan, nimittäin työn kannustimia heikentävä vaikutus. Työn vastaanottaminen 2000-3000 euron kuukausipalkalla on jo nykyään kannattamatonta lapsiperheissä, koska päivähoitomaksut  nousevat jyrkästi tulojen kasvaessa. Samalla monet muut tuet pienenevät, esimerkiksi asumistuki. Korotukset siis kannustaisivat keskituloisten lapsiperheiden vanhempia siirtymään työstä sosiaalitukien varaan.

KD:n kannustava perusturvamalli on parempi

Kristillisdemokraattien mielestä työn kannattamattomuus on järjestelmämme valuvika, joka on korjattava. Tarvitsemme sosiaaliturvan kokonaisuudistusta, jonka keskeisenä tavoitteena on kannustinloukkujen purkaminen. KD on esittänyt uudistuksen pohjaksi omaa malliaan kannustavasta perusturvasta, joka on perustuloa monin verroin toimivampi. Eduskunnan ekonomistien laskelmien mukaan Vihreiden esittämä perustulomalli heikentäisi työn kannustimia entisestään. KD:n esittämässä kannustavassa perusturvamallissa tuki on edelleen harkinnanvarainen, mutta työtön voi olla varma, että työn vastaanottaminen kannattaa. Suurin hyöty uudistuksesta olisi pieni- ja keskituloisille.

Poliisin määrärahoihin tarvitaan korotus – täydennyspoliisit käyttöön

Yhteiskunnan on kyettävä huolehtimaan maan sisäisestä turvallisuudesta ja otettava kansalaisten lisääntynyt turvattomuuden tunne vakavasti. KD eduskuntaryhmä muistuttaa hallitusta sisäisen turvallisuuden parlamentaarisen työryhmän kannanotosta, jonka mukaan nykyisen 7500 poliisimiehen tason säilyttäminen vaatii poliisin määrärahojen korotusta noin 70 miljoonalla eurolla vuoden 2019 tasolla. Se ei kuitenkaan riitä, sillä toimintaympäristö on muuttunut merkittävästi viime vuoden aikana. Poliisi tarvitsee lisää resursseja hoitaakseen mm. turvapaikanhakijoiden käsittelyruuhkaa ja lisätäkseen näkyvää partiointia. Kristillisdemokraatit esittävät poliisille lisärahoitusta, jonka turvin voidaan vakinaistaa poliisilaitosten määräaikaiset virkasuhteet ja lisätä poliisikoulutuksen paikkamääriä.

KD  esittää myös täydennyspoliisien käyttämistä. Valtioneuvoston tulee muuttaa täydennyspoliisijärjestelmää koskevaa asetusta niin, että täydennyspoliiseja voidaan käyttää poikkeusolojen lisäksi myös normaalioloissa muun muassa järjestyksenvalvojina ja liikenteen ohjauksessa. Tätä esitti viime vuonna myös Sisäministeriön työryhmä raportissaan.

Täydennyspoliisien käyttö ei saa kuitenkaan merkitä heikennyksiä vakinaiseen poliisitoimintaan ja tarvittavat lisävarat täydennyspoliisitoimintaan tulee löytyä poliisin toimintamenojen ulkopuolelta. Täydennyspoliisijärjestelmä luotiin yli viisitoista vuotta sitten ja täydennyspoliisit ovat olleet täysin ilman tehtäviä. Täydennyspoliiseja on tällä hetkellä noin 2000.

Tutkimuksesta karsiminen hallituksen suurimpia virheitä

Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän mielestä Sipilän hallituksen suurimpia virheitä on vähentää tutkimuspanoksia. Nopeasti kasvavia yrityksiä perustetaan juuri innovaatioiden varaan. Suunta on käännettävä. Valtion kannattaa pitää tutkimusta investointina, joka tuottaa siihen sijoitetut rahat moninkertaisesti takaisin.

Tuoreen tutkimuksen mukaan jokainen euro tutkimusorganisaatioihin, kuten Teknologian tutkimuskeskus VTT:lle, kertautuu kansantalouteen ja takaisin valtiolle 3,8 -kertaisena. Jokaista tutkimusorganisaation työpaikkaa kohden syntyy kansantalouteen kolme työpaikkaa.

KD esitti vaihtoehtobudjetissaan tutkimusleikkausten perumista, sillä varsinkin innovaatiorahoituskeskus Tekesin määrärahoista leikkaamisella menetetään uusia patentteja ja uusiin innovaatioihin perustuvia kasvuyrityksiä. Menetystä voitaisiin nyt vähän paikata hyväksymällä selvitysmies Tarastin ehdotus innovaatio- ja keksintötoimintaa ja liiketoiminnan kansainvälistymistä koskevien tehtävien ja noin sadan asiantuntijan siirtämisestä ELY-keskuksista Tekesiin. Keskitetty malli tuo kasvuyrityksille julkista riskirahoitusta ja Team Finland –palvelut tasapuolisesti eri puolilla Suomea.

Tutkimus kärsii myös korkeakouluihin tehtävissä leikkauksissa. Tekesin määrärahaleikkaukset ovat suoraan pois esimerkiksi Aalto-yliopiston yritysyhteistyöstä. Helsingin yliopisto on vähentämässä 980 työntekijää, joista 570 irtisanotaan. Aalto-yliopistosta työpaikkoja vähenee noin 300. Tampereen, Vaasan, Itä-Suomen ja Lappeenrannan yliopistoista ja Åbo Akademista ollaan vähentämässä yhteensä 700 työntekijää. Tämä vaikuttaa väistämättä niiden harjoittamaan tutkimustoimintaan.