Onko meillä työntekijöiden eduista huolehtiminen mennyt niin pitkälle, että suojelemme työhaluisia, innokkaita ja työkykyisiä ihmisiä saamasta työtä? Onko työn antaminen ja työn vastaanottaminen tehty liian vaikeaksi ja byrokraattiseksi?

Uskon, että työ on tarkoitettu ihmiselle antamaan merkitystä elämään, onnistumisen kokemuksia ja iloa. Työ luo yhteenkuuluvuuden tunnetta. Olen osa jotakin isompaa kun voin työskennellä paitsi oman itseni ja perheeni, myös muitten hyvinvoinnin eteen. No, onhan rahakin tärkeää.

Pohtiessani asiaa olen tullut siihen johtopäätökseen, että työ on peräti ihmisoikeuskysymys, ja ihmisen estäminen tekemästä työtä suoranaista pahuutta.

TV:ssä näytettiin uutispätkä Italiasta, jossa vangit opiskelivat ravintola-alaa ja ruoanlaittoa. Ravintola on vankilan sisällä ja näytti olevan varsin suosittu, kaikki pöydät olivat täynnä ulkopuolisia asiakkaita. Italiassa oli ymmärretty, miten tärkeää on ammatti, työssä oppiminen ja onnistuminen. Vapauduttuaan moni sai palkkatyön, kun oli ammatti hankittuna.

Suomessa hallitus tavoittelee pidempiä työuria ja nopeampaa valmistumista. Siihen vauhtia toisi oppisopimuskoulutuksen uudelleen ajattelu. Nyt se on sidoksissa työsopimussuhteeseen. Kuitenkin aluksi monikaan ei vielä tuota työllään täyden palkan tulosta. Työnantajalle maksetaan vain pientä koulutuskorvausta työssä oppimisen ohjauksesta aiheutuneisiin kustannuksiin.

Asiat pitäisi tehdä mahdollisimman helpoiksi. Nyt byrokratian kankeus latistaa yrittäjien halua tarjota oppisopimuskoulutuspaikkoja.

Oppisopimuksen palkkaus tulee sitoa osaamisen karttumiseen ja palkka porrastaa tutkinnonosien valmistumiseen. Opintojen lopussa opiskelija on jo ammattilainen ja ansaitsee täyden palkkansa.

Moni syrjäytymisvaarassa oleva nuori saadaan oman leivän syrjään kiinni, kun tarjoamme käytännönläheistä työtä ja kallisarvoisia onnistumisen kokemuksia.

Odotettavissa on pian suuri määrä oleskelulupapäätöksiä. Suomesta turvapaikkaa hakeneista suurin osa on nuoria, työhaluisia miehiä. He palavat halusta saada ansaita oman elantonsa, kuten ovat aina kotimaassaan tehneet.

Meillä ei ole varaa odotella vuosikausia, että nuori mies oppii hyvää suomen kieltä, vaan hänelle on voitava tarjota työtä mahdollisimman pian. Maahanmuuttajille oppisopimuskoulutuksen uudistuksesta olisikin paljon apua. Työelämälähtöinen oppisopimuskoulutus tarjoaisi ammatin vaatimuksiin perustuvaa kielikoulutusta. Se olisi nopea väylä työhön esimerkiksi kiinteistöhuollon, rakentamisen ja siivouksen aloilla, joissa pääkaupunkiseudulla on työvoimapulaa.

Ihmisillä pitäisi olla mahdollisuus tehdä työtä ja rakentaa yhteiskuntaa niillä kyvyillä, mitä hänelle on annettu, kun hän on työhön kykenevä ja halukas. Kaikenlaiset työn tekemisen esteet pitäisikin kiireesti purkaa, oli sitten kyseessä nuori tai vanha, maassa oleva tai maahan tuleva työhaluinen.

Kristiina Drotár

Puheenjohtaja KD Espoo