Edelliset Pisa- tulokset toivat keskusteluun eriarvoisuuden kouluissa. Kouluissa lasten oppimisessa näkyy edellistä selkeämmin lasten vanhempien varallisuus ja koulutustausta, kuten myös se, kumpaa sukupuolta oppilas itse on. Tytöt pärjäävät koulujärjestelmässämme paremmin, kuin pojat.

Suomessa on käynnistetty Uusi peruskoulu- ohjelma, jonka tavoitteena on parantaa peruskoulua vuoteen 2020. Rahaa hankkeeseen on varattu 90 miljoonaa euroa.  Hankkeen kerrotaan tuovan iloa oppimiseen, osaavia opettajia lisäkoulutusten avulla ja yhteisöllistä toimintakulttuuria, mikä tarkoittaa ilmeisesti sitä, että kouluissa opettajien yhteistyötä lisätään ja kouluihin tuodaan 2500 tutoropettajaa, jotka luotsaavat digitaalisuuteen. Kouluista kerrotaan tulevan enemmän oppilaslähtöisiä ja koulun, sekä kodin yhteistyö lisääntyy.

Perustuslaissa (11.6.1999/731) määrätään lapsen sosiaalisiin oikeuksiin liittyen, että riittävien sosiaali- ja terveyspalveluiden lisäksi julkisen vallan tulisi tukea perheitä kasvatustehtävässä niin, että lapsen yksilöllisyys tulee huomioiduksi (19§).  Korviini osui vanhempi YLE:n radiokanavalta 18.10. 2016 tullut haastattelu, jossa puhuttiin nykykoulun haasteista.”Erityisen tuen tarve on kasvanut räjähdysmäisesti vain viidessä vuodessa”, haastateltava toteaa (YLE 2016). Perustarpeet, kuten fyysiset tilat ja opettajien, sekä oppilaiden hyvinvointi kouluissa tulee olla kunnossa, jotta voidaan paneutua esimerkiksi oppimistapoihin. Haastattelussa (YLE 2016) nostetaan esille moniammatillisen yhteistyön tärkeys. Jatkuva koulujen säästökohde on koulukuraattorin palvelut. Kuraattorit ovat hajautettuina useampaan kouluun, joten he eivät opi tuntemaan oppilaita juostessaan paikasta toiseen. Kouluterveydenhuollon tilanne on lähes yhtä tiukka. Tiimityötä tarvittaisiin kouluun paljon enemmän, sekä resursseja huolehtia oppilaasta yksilöllisemmin ja kokonaisvaltaisemmin. Koulussa huolettavat asiat, kuten se, että noin puolet oppilaista kokee syrjintää ja puolet tästä kokee syrjintää nimenomaan koulussa, 10:llä prosentilla oppilaista on lastensuojelutausta, joten erityistä tukea tarvittaisiin, kolmasosa oppilaista ei viihdy koulussa ja erityisen tuen tarve on räjähdysmäisesti kasvanut vain viidessä vuodessa. Resurssit ja koulujen ryhmäkoot ovat asioita, jotka vaikuttavat huomattavasti koulun arkeen. Mikäli opettajat eivät jaksa yksin taakan alla, kuinka he voisivat tukea oppilaita oppimisessa ja kasvussa. Yksin tämä ei opettajien tehtävä oliskaan, sillä koulussa pitäisi toimia fyysisesti myös terveys- ja sosiaalipuolen osaajia.

Oman kotikaupunkini Espoon taloussuunnitelma (2016- 2018) arvio oppilasmäärän kasvavan tämänhetkisestä 26 775 oppilaasta 28 340 oppilaaseen vuoteen 2018 mennessä. Oppilasmäärien nousu kouluissa tarkoittaa myös enemmän oppilaita esimerkiksi koulukuraattoria, tai koulupsykologia kohden. 2018 yhdellä kuraattorilla ja psykologilla olisi noin 850 oppilasta vastuullaan. Talousuunnitelma arvioi oppilasmäärän kasvavan joka vuosi, mutta erityistuen tarve pysyy vuosittain 8,1 prosentissa. Optimistinen ajatus, joka ei perustu faktoihin.

Peruskoulujen uudistuksessa pyritään lisäämään nimenomaan opettajien yhteistyötä, vaikka moniammatillista yhteistyötä tulisi lisätä. Pyritäänkö uudistuksen tutoropettajilla korvaamaan koulussa tarvittava moniammatillinen yhteistyö. Tämä tarkoittaisi sitä, että oppilas ei saa yksilöllistä tai kokonaisvaltaista apua koulusta. Koulun tulee tukea vanhempia kasvatustehtävässä, kuten Perustuslaki (11.6.1999/731) sanoo ja tuen tarve korostuu etenkin silloin, kun lapsi ei ole saanut kotona riittävästi tukea kasvuun. Moniammatillista yhteistyötä vähentämällä saadaan siis eriarvoisuuden kuilua syvemmäksi.

Syrjäytymisen vaaran sanotaan olevan suurin murrosvaiheissa, kuten esimerkiksi yläasteen jälkeen, mutta syrjäytymisen vaara on nähtävissä jo varhaiskasvatuksen ensimmäisistä vuosista. Nuorten syrjäytymisen ehkäisyn sijaan pitäisikin puhua lasten syrjäytymisen ehkäisystä riittävillä tukitoimilla koulussaoloaikana.

Ninni Ylikallio

KD Espoon johtokunnan jäsen, Espoon kaupungin tasa-arvotoimikunnan varajäsen