EU – ystävä vai vihollinen?
Euroopan unionin maissa on niiden joukko ollut kasvamassa, jotka näkevät liittouman suurelta osin vihollisena. Britannia on irtautumassa ja hankalat BREXIT-neuvottelut repivät maata useaan eri leiriin. Populistien äärimielipiteet saavat useissa jäsenvaltioissa yhä jyrkempiä muotoja ja myös kasvavaa kannatusta.
EU nähdään vihollisena, joka on varastamassa kansallisvaltioiden itsenäisyyden, hankaloittamassa direktiiveillään yksityisten kansalaisten elämää, tuhoamassa oman maan kilpailukyvyn sääntelemällä teollisuusyritysten ja maatalouden toimintamahdollisuuksia sekä toimimalla ympäristöpolitiikassaan arvaamattomasti. Kaikessa tässä on sen verran totuuden siemeniä, että ääriliikkeillä on varsin hedelmällinen kasvualusta.
EU-politiikan toisessa ääripäässä ovat federalistit, jotka todellakin haluavat kehittää EU:sta Amerikan Yhdysvaltojen kaltaisen liittovaltion. He näkevät vahvassa yhtenäisessä valtiossa turvallisen ja taloudellisesti vakaan tekijän, joka voi panna kampoihin niin Venäjälle, Kiinalle, kuin Yhdysvalloillekin. Muun muassa Ranska on ollut vahvasti kallellaan tähän suuntaan.
Kumpaan leiriin Suomen pitäisi kallistua?
Ehdottomasti ei kumpaankaan! Jotain pitää löytyä ääripäiden väliltäkin.
Kansallisen itsenäisyytemme eteen ovat menneet sukupolvet uhranneet niin paljon, ettei sitä pidä mistään hinnasta myydä. Jos todellinen liittovaltioratkaisu realisoituu, Suomen pitää ehdottomasti irrottautua siitä. Toisaalta liittovaltiota ei nyt ole, ja tulevien europarlamentaarikkojemme tulee olla kaikin tavoin tätä ”syventyväksi integraatioksi” kauniisti nimettyä liittovaltiokehitystä estämässä.
Meidän Kristillisdemokraattien vaalisloganimme ”€nemmän irti EU:sta” ei kuitenkaan liity yksinomaan edellä mainittuun, vaan EU:sta on kyettävä saamaan enemmän irti niitä hyötyjä, joita kaupallinen ja turvallisuuspoliittinen yhteistyö voi tuoda.
Tulevien eurokansanedustajiemme tehtävä on puolustaa Suomen kansallista etua maataloudellemme tulevan tuen, metsävarallisuutemme hoidon, teollisuutemme kilpailukyvyn ja hyvien kauppasuhteiden saralla. Turhia kansallista päätöksentekoamme vaikeuttavia direktiivejä ei tarvita, itsenäinen Suomemme on kaikkine epäkohtineenkin yksi maailman parhaiten asukkaistaan ja myös ympäristöstään huolehtivista maista.

Simo Korpela

Kristillisdemokraattien Satakunnan piirin pj.