Jokainen ihminen on minulle yhtä arvokas. Minä en tarvitse siihen ”pridestyleä”, tai osallistumista pride-marsseille. Eikä marssille osallistumattomuus tee minua toista huonommaksi. Haluan kohdata itsekunkin henkilön sellaisenaan kuin hän on; ilman, että hänet on luokitettu jollakin kirjaintunnuksella.

Haluaisin niin äitien-, isäin-, kuin kaikkina muina juhlapäivinä kuten yhdenvertaisuuden- ja tasa-arvon päivänä, että päivän sanomaa juhlistamaan vedetään lippusalkoon Suomen lippu. Se on kaikkein arvokkain lippu osoittamaan juhlallisesti päivälle kunniaa.

En pidä siitä, että ihmisiä luokitetaan erilaisiksi ”oletetuiksi”, sillä Suomen lain edessä olemme tasa-arvoisia miehiä ja naisia, ja miehinä ja naisina itsekullakin on oikeus omaan sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun.

Minä olen nöyrästi hetero, avioliitossa vaimoni kanssa jo yli 38 vuotta, yhden tytön ja  kolmen pojan isä. Ja tänä keväänä tulin ukiksi. Avioliitostani ja lapsistani ja ensimmäisestä lapsenlapsestani olen kyllä ylpeä. Toivon, että kaivat Youtubesta esille ja kuuntelet kirjoitukseni päätteeksi Louis Amstrongin ”What a wonderful world”.

Yhdessä toisiamme arvostaen ja toinen toistamme nostaen koko maailma on jokaiseen uuteen aamun heräämisen arvoinen upea paikka.

Rauno Taskinen
KD-Kuopio, Raamattuun nöyrästi uskova kapt evp