Suomessa on tehty hyviä uudistuksia opiskelijoille. Opintorahat yhtenäistettiin toisen asteen- ja korkeakouluopiskelijoiden osalta 1.8.2017 sekä opintolainojen valtiontakauksen määrää nostettiin. Vanhempien tulot eivät enää vaikuta itsenäisesti asuvan toisen asteen opiskelijan opintorahan suuruuteen. Pienituloiset perheet ovat saaneet materiaalilisää 4.10.2018 lähtien.

Vaikka opetus on ilmaista, toisen asteen opintojen rahoittaminen lainarahalla ei ole perheiden yhdenvertaisuuteen tähtäävien periaatteiden mukaista.Lukio-opiskelun korkeat kustannukset tulevat oppimateriaaleista, opiskeluvälineistä ja YO-kirjoitusmaksuista, jotka voivat Suomen lukiolaisten liiton ja Opetushallituksen tietojen mukaan aiheuttaa jopa 2700 – 3000 euron menoerän. Kaikilla perheillä ei ole varaa kouluttaa nuorta.

Jos toisen asteen koulutus olisi kokonaan maksuton, peruskoulun päättävä nuori voisi valita kiinnostuksensa mukaan joko lukion tai ammattikoulun. Kenenkään osaamispotentiaali ei jäisi käyttämättä varattomuuden takia. Helsingin kaupunginvaltuusto päätti 27.9.2018, että toisen asteen koulutuksesta tulee maksuton. Uudistuksen hinta on 19,4 miljoonaa euroa vuodessa. Päätös koskee myös ulkopaikkakunnalta Helsinkiin tulevia opiskelijoita. Maksuttomuus kattaa lukio-opiskelun kustannukset sekä ammattikoululaisten erilaiset työturvallisuusasut ja työvälineet. Maksuttomuuden on suunniteltu alkavan vuoden 2019 syyslukukaudesta.

Koulujärjestelmämme ja opetuksemme tunnetaan maailmalla laadukkuudestaan. Viime vuosina on kuitenkin pikemmin ollut sääntö kuin poikkeus, että budjettineuvotteluissa koulutuksen määrärahoista leikataan. Monissa ammatillisissa oppilaitoksissa on jouduttu vähentämään ohjauksen määrää ja ryhmäkoot ovat kasvaneet. Lomautettujen opettajien puuttuminen
saatetaan korvata ”etäopiskelulla”. Hitsausta, sähkötöitä tai muitakaan erityistaitoja ei opita ilman opettajan yksilöllistä ohjausta ja valvontaa. Kuopioon on suunnitteilla iso sellutehdas. Sen rakentamisen tekevät tehtaan johdon ilmoituksen mukaan pääosin ulkomaalaiset, koska Suomesta ei löydy riittävästi ammattitaitoisia luokkahitsareita.

Kuopiossa on päätetty isoista investoinneista. Kaikkein tärkein olisi satsaus nuoriin. Siksi pyydämme, että oppilaitoksille annetaan resurssit kouluttaa nuoret tulevaisuuden työntekijöiksi.
Sitran ja THL:n tutkimustulos kertoo, että vain peruskoulun varaan jäävä nuori aiheuttaa elinaikanaan yhteiskunnalle keskimäärin 230 000–370 000 eu suuremmat kustannukset verrattuna koulutuksen saaviin. Se johtuu siitä, että he työllistyvät koulutuksen saaneita heikommin.

Yhden syrjäytyneen nuoren hinta on noin miljoona euroa, jos syrjäytyminen kestää koko työelämän. Tilastokeskuksen taulukot kertovat, että nuoria jää masennuksen takia enenevässä määrin työkyvyttömyyseläkkeelle. Osasyynä tähän ovat olleet opiskeluun ja työpaikan saamiseen liittyneet
vaikeudet.

Kuopio on hyvän elämän pääkaupunki – nuorillemmekin?

Savo-Karjalan KD-nuoret
Henriikka Kokkonen, pj.
Eero Klaavo, siht.
sekä tässä asiassa työryhmään kuului Rauno Taskinen, kapt evp

Juttu julkaistu Savon Sanomissa 20.1.2019

Artikkelikuva: Shuterstock lisenssikuva SSTK-027F5-58EB