Huumepolitiikalle yhteinen linja
Huumepolitiikalle yhteinen linja
28.1.2020 klo 16:21 Uutiset
Hallituspuolueissa puuhataan rangaistavuuden poistamista huumausaineeksi määriteltyjen laittomien päihteiden käytöstä, pienten määrien hallussapidosta sekä, ettei pidä rangaista kannabiksen pienten määrien kasvatuksesta omaan käyttöön.
Psykiatrian alan asiantuntijoiden mielestä kannabiksen riskejä vähätellään. Kannabis on keskushermostoon vaikuttava psykoaktiivinen huume. Erityisen vaarallista kannabiksen käyttö on nuorille, koska heidän aivonsa ovat alttiimpia vahingoittumaan. Suomessa on nuorilla jo muutenkin mielenterveysongelmia.
Yleensä puhutaan kannabiksen tuottamasta mielihyvän tunteesta, inspiraatiosta ja rentoutumisesta. Miksi ei kerrota, että monelle kannabiksen käyttäjälle on puhjennut skitsofrenia? Keskimäärin, joka sadas suomalaisista sairastuu tähän sairauteen. Kannabiksen käyttö 2-kertaistaa skitsofreniariskin. Riskiä lisää vielä käytön aloitus alle 16-vuotiaana. Voi käydä niin, että jo ensimmäisen kannabispsykoosin jälkeen maailmankuva on muuttunut harha-aistimuksiksi ja ahdistukseksi.
Käyttäjille tulee vääjäämättä masennusoireita, väsymystä, muistiongelmia, vainoharhaisuutta, hermostuneisuutta, sekä uniongelmia. On selvä, että mielihyvän saamista haetaan kannabiksen lisäksi lääkkeillä, alkoholilla ja kovemmilla aineilla. Viikottain julkaistaan uutisia nuorten kuolemista kannabiksen käytöstä alkaneeseen monihuumemyrkytykseen.
USA:ssa Coloradon osavaltiossa kannabiksen käyttö ja myynti viihdekäyttöön laillistettiin tammikuusta 2014 lähtien. Aikuisille sallitusta viihdekäytöstä seurasi, että 10 – 14 vuotiaiden osalta on todettu THC-testien perusteella kannabiksen käyttämisen lisääntyneen 7 %.
Kanadassa kannabis laillistettiin syksyllä 2018. Yli 18-vuotiaat saavat pitää nyt hallussaan enimmillään 30 grammaa laillisesti ostettua kannabista. 73% ilmoittaa saavansa kannabiksen nyt perheeltä, ystäviltä tai tuttaviltaan.
Pieni vierailu THL-blogisivuilla kannattaa. Siellä on edelleen löydettävissä ”päihteet ja riippuvuus” osa-alueelta tutkimusprofessori Pekka Hakkaraisen ja kehittämispäällikkö Tuukka Tammen kantaa ottava kirjoitus (”Huumeiden käytön rangaistavuudesta tulisi luopua”)
He esittävät, että huumeiden käyttöön tulisi puuttua pikemminkin sosiaali- ja terveydenhuollon keinoin kuin rikoslailla ja rangaistuksilla. Heillä on kolme vaihtoehtoa huumepolitiikan nykyiselle rangaistavalle linjalle: 1) laillistaminen, 2) dekriminalisointi ja 3) depenalisaatio.
Laillistamisessa huumeiden käyttö vapautettaisiin ja niitä saisi hankkia kuten alkoholia tai lääkkeitä. Dekriminalisoinnissa käyttö ja pienten määrien hallussapito sallittaisiin luopumalla niiden rangaistavuudesta. Lievin toimenpide olisi depenalisaatio, missä käyttöä pidettäisiin edelleen rikoksena, mutta rikosoikeudellisia rangaistuksia ei käytettäisi. Siitä tulisi kuitenkin rekisterimerkintä poliisiasiain tietojärjestelmään.
Kannabiksen ja sen kaupan laillistaminen ei heidän mielestään kuitenkaan olisi Suomessa ajankohtaista.
Miten poliisi voi suorittaa valvontaa, mikä on laillista ja mikä ei?
Kanadassa on koettu, että olisi parempi palata takaisin kiellettyyn aikaan.
Silloin ollaan hyvällä tiellä, jos asioita ratkaistaan isolla foorumilla. Minusta mukana pitää olla hallitus- ja oppositiopuolueiden edustajia, mielenterveys-, sekä päihde- ja huumeiden vastaisen työn ammattilaisia sekä THL:n edustajia. Asiantuntijuutta tarvitaan monelta taholta. Siinä ei saa unohtaa poliisia.
Lisäys 26.2.2020: Coloradon poliisin kannabisehtoisten häiriökäyttäytymisistä johtuvien pidätysten määrä on pysynyt 6-8 prosentissa vuodesta 2014 lähtien. Kuolemaan johtaneissa onnettomuuksissa positiivisen kannabinoidi- testituloksen antaneiden kuljettajien osuus on kasvanut viimeisen neljän vuoden aikana 11 prosentista 21 prosenttiin.
Artikkelin kirjoittaja: Rauno Taskinen
Julkaistu Savon Sanomat Lukijan sanomissa 1.2.2020