Vuodesta 2019 tulee kuntatalouden synkin vuosi koko taloushistoriassa kertoo kuntaliiton Soosalu. Joulukuussa julkistettujen lukujen mukaan alijäämä on 3,5 miljardin euron tuntumassa 2020-luvun alkuvuosina. Sipilän hallitus teki kuntien valtionosuuksiin 850 miljoonan leikkaukset neljän vuoden aikana. Nykyinen hallitus on niitä paikannut vain osin perumalla Sipilän suorittamat indeksien leikkaamisen ja osoittamalla rahaa uusien tehtävien hoitoon. Mitään valtionosuutta lisääviä päätöksiä ei ole tehty. Se tarkoittaisi, että valtionosuusprosenttia nostettaisiin.

Valtiovarainministeriön kansantalousosaston laatiman kehitysarvion perusteella kuntatalouden kehitysnäkymät pysyvät huolestuttavan heikkoina koko kehyskauden 2020-2023, ja tulojen ja menojen epätasapaino pysyy vuosina 2020–2023 mittavana. Toimintamenojen kasvun arvioidaan jatkuvan keskimäärin 3,4 prosentin vuosivauhdilla. Menojen kasvua lisäävät niin sosiaali- ja terveyspalvelujen kysynnän kasvu, hallitusohjelman toimenpiteet, ansiotason oletettu kasvu kuin kuntien investointipaineet. Samanaikaisesti verotulojen arvioidaan kasvavan keskimäärin 2,7 prosentin ja valtionapujen 4,2 prosentin vuosivauhdilla. Kuntatalouden lainanottotarvetta heijastava toiminnan ja investointien rahavirta on kehitysarviossa kehyskaudella 1,9–2,7 mrd. euroa negatiivinen.

Kunnat paikkaavat menetettyjä valtion tuloja nostamalla verojaan. Halsualla veroprosentti on noussut jo 23,5 %:iin. Mikä on kuntaveroprosenttien ennätys. Sen sijaan Kauniaisissa tarvitsee maksaa van 17 % ja Helsingissä 18 % kuntaveroa. Tämä veroprosenttien raju jakautuminen uhkaa jo yhdenvertaisuutta. Työnteon kannattavuus on Helsingissä aivan eri tasolla kuin Halsualla.

Pääministeri Marinin hallitus on sitoutunut siihen, että julkinen talous on tasapainossa vuonna 2023. Hallitus on päättänyt, että kuntatalouden rahoitusaseman tulee olla vuonna 2023 korkeintaan puoli prosenttia alijäämäinen suhteessa kokonaistuotantoon. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää kuntatalouden tilanteen kohenemista. Julkisen talouden ennusteen perusteella rahoitusasematavoitteen saavuttaminen edellyttäisi paikallishallinnon sopeutusta noin 1,8 mrd. eurolla vuoden 2023 tasolla.

Hallitusohjelma tukeutuu vahvasti 75 prosentin työllisyysastetavoitteen saavuttamiseen. Työllisyyttä edistävät toimet hyödyttävät myös kuntataloutta, siksi olisi erittäin tärkeää että hallitus löytää työllistämiskeinot nopeasti. Hallituksen on tehtävä politikkatoimia, joilla löydetään 30 000 päätösperusteista työpaikkaa lisää. Ilman näiden työpaikkojen löytämistä putoaa hallituksen tekemiltä menolisäyksiltä rahoituspohja, eikä 75 prosentin työllisyysastetavoitetta voida saavuttaa.

Asmo Maanselkä, KD Puoluesihteeri