Miksi hybiridivaikuttaminen ei kuulu sisäministeriössä sanavarastoon Kreikan ja Turkin rajatilanteen eskaloituessa? Meilläkin on EU-ulkorajaa 1340 kilometrin verran.

YK:n siirtolaisuusjärjestö (IOM) ilmoitti, että Turkin Kreikan-vastaiselle rajalle oli kerääntynyt  29.2 mennessä n. 13 000 Eurooppaan pyrkijää.

Kreikka laittoi EU:n ulkorajansa kiinni, eikä ota turvapaikkahakemuksia vastaan kuukauteen, sekä karkoittaa kaikki maaliskuun alun jälkeen maahan tulleet laittomat siirtolaiset kotimaihinsa.

Suomessa ristitiriitaa herättivät sisäministeri Ohisalon sekä kansliapäällikkö Pimiän sanomiset, että Suomen rajoja ei laitettaisi vastaavassa tilanteessa Kreikan tavalla kiinni. Heidän viestinsä oli, että Kreikka rikkoo ihmisoikeuksia, ja rajalle hakeutuneet tulee ottaa vastaan.

Suomen perustuslain mukaan hallitusvaltaa käyttävät tasavallan presidentti sekä valtioneuvosto, jonka jäsenten tulee nauttia eduskunnan luottamusta. Presidentti Niinistön mukaan Suomi ja EU kannattavat Kreikan tapaa, jolla maa on ”pannut näitä jarruja päälle”. Niinistö mainitsi toimittajille, että ”vuonna 2015 pakolaisvirran takana oli ihmissalakuljetusta, nyt voi olla sitten hybridivaikuttamista”.

Ulkoministeri Haaviston lausunnot ovat linjassa presidentin kanssa: ”Meillä ei ole kansainvälisesti välttämättä pelisääntöjä, jos puhutaan hybriditilanteista. Kreikan ja Turkin rajalla on näitä hybridielementtejä, kun varta vasten kehotetaan ihmisiä lähtemään kohti rajaa.”

Sisäministeri Ohisalo ei allekirjoita presidentti Niinistön näkemystä, että tilanne Turkin ja Kreikan rajalla olisi nyt samankaltainen kuin vuonna 2015, ja että kyse olisi toisesta suuresta turvapaikanhakija-aallosta. Sisäministeri korosti, ettei  Suomi hyväksy kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden rikkomista.

Sisäministeriössä olisi hyvä muistaa, että EU:n jäsenmaalla on oikeus ryhtyä poikkeuksellisiin toimiin, jos valtion rajalle tulee äkillinen kansanvirta. Poikkeuksellista on se, että Istanbulista uutisoidaan lähteneen raja-alueelle täyteen ahdettuja busseja (lähde siirtolaisjärjestö IOM/HS 1.3.).

Hybriditoiminnassa on kyse sodan ja rauhan välisen määritelmän hämärryttämisestä. Siinä vaikutetaan kohdemaahan yhteistyötä tekevien viranomaistoimintojen rajapintoihin, tarkoituksena saada aikaan laaja häiriötilanne, jolloin eri viranomaisten toiminta kuormittuu ja vaikeutuu. Maanpuolustus-julkaisu nro 127/2019  käyttää hybriditoiminnasta esimerkkinä tavanomaisesta poikkeavaa hallitsematonta laitonta maahanmuuttoa. Se jo sellaisenaan on hybridivaikuttamista, mutta voi olla myös osa suurempaa uhkakokonaisuutta.

Hybridivaikuttaja käyttää hyväkseen kansainvälisen oikeuden ja oikeusvaltioiden lakeja, lisää aloittamaansa kuormitusta ja saa vastaanottajan normaaliolojen toiminnan ja hallinnon kaaokseen. Samanaikaisesti vaikutetaan kohdemaahan disinformaatiolla, ja hybridivaikuttaja peittää omat vaikuttamispyrkimyksensä. Hybiridiosaamisen mukaan poikkeusolojen toimivaltuuksien tarkoitus on säilyttää turvallisuus ja saada tilanne hallintaan kokonaisuhkakuvan sisällä. Välitön reagointi- ja kriisinsietokyky ovat merkityksellisiä vastavaikutusosoituksia.

Nyt tulisi saada valtioneuvosto ”samaan ruotuun”, vaikkapa maanpuolustuskoulutuksella.

Julkaistu Savon Sanomissa 12.3.2020, lukijan sanomat
Kirjoittaja: Rauno Taskinen
Kuva: Pixabay