Talvisodan ihme

7.5.2020 klo 20:23 Uutiset

Talvisodan ihme – vieläkö meistä olisi siihen?

Talvisodan päättymisestä on juuri kulunut 80 vuotta. Voidaan puhua todellisesta historiallisesta ihmeestä, siitä, että Suomi selvisi aivan ylivoimaisesta vihollisestaan itsenäisyytensä säilyttäen.
Päivää ennen Sallan Pelkosenniemen ratkaisevaa taistelua presidenttimme Kyösti Kallio, joutui toteamaan, että joukkomme olivat todella ylivoimaisen vihollisen edessä. Tuhatta viittäsataa kiväärein aseistautunutta suomalaista vastassa oli yli 20000 koulutetun sotilaan panssarivaunujen ja tykistön tukema joukko. Kyösti rohkaisi radiopuheessaan turvautumaan Jumalaan, ja hänen vaimonsa Kaisa Kallio kehotti koko Suomen kansaa hädässään rukoilemaan apua kansallemme. Tämä pyyntö heijastui heti todellisena kansanliikkeenä koko maassamme.
Historiankirjoitus kertoo seuraavan vuorokauden tapahtumista hyvin neutraalisti: ”Luonnonvoimat tulivat avuksi”. Vuorokaudessa räntää satava sohjokeli vaihtui neljänkymmenen asteen pakkaseen, ja vihollisen kalusto jäätyi ja hyytyi paljolti käyttökelvottomaksi. Torjuntavoiton muistolaattaan on kaiverrettu hyvin yksinkertainen, lyhyt viesti: ”Tässä auttoi Herra”.
Talvisodan ihmeeseen liittyi paljon muutakin. Sisällissodan repimä kansamme heräsi yhtenäisenä puolustamaan isänmaatamme. Sotien ajan raskaat uhrit oli annettava, mutta itsenäisyytemme säilyi.
Tämän ajan korona ei ole sotaa vastaava hätätila, mutta hätätila kuitenkin. Nyt kysytään nuorisoltamme ymmärrystä heikoille ja ikääntyville, joita hallituksemme ja eduskuntamme on yksimielisesti päättänyt varjella. Nyt kysytään apua konkurssien uhkaamille yrittäjille, ja kestävyyttä terveydenhuoltoon, sekä lasten päivähoidosta vastaaville ohjaajille ja vanhemmille. Rahatilanne heikkenee ja kaikki ovat tavalla tai toisella mukavuusalueensa ulkopuolella.
Yksimielinen eduskuntamme antaa ainakin minulle toivoa siitä, että niin usein korulauseissa puhuttu yhteisöllisyys heräisi meissä kaikissa nyt todellisena henkiin.
Emme voi kovin paljon hallita luonnonvoimia, emme koronan leviämistä, emme omaa elämäämmekään. Mutta on tullut aika tämän koronan suhteen tehdä parhaamme.

Lopuksi – eräs ystäväni lähetti minulle puhuttelevan viestin. Siinä oli vain lyhyt ote Uuno Kailaan ”Suomalainen rukous” nimellä tunnetusta runosta ja virrestä:

” Siunaa ja varjele meitä,
Korkein, kädelläs.
Kaitse ain kansamme teitä
vyöttäen voimalla meitä
heikkoja edessäs.”

Simo Korpela