Eduskunnan puhemies Anu Vehviläinen (kesk) ilmoitti 26.6 kansanedustaja Juha Mäenpään (ps) syytesuoja-äänestyksen jälkeen, että hän puhemiehenä kunnioittaa eduskunnan päätostä. Hän kiteytti ajatuksensa tiedonannossa, josta esitän otteen: ”Vakaan ja arvokkaan esiintymisen vaatimus on sovitettava, ja sovitettavissa, yhteen sananvapauden kanssa.”Tiedonanto päättyi lauseeseen:”Tapaus Mäenpään käsittely eduskunnassa on päättynyt.”

Somessa repesi vihapuhemyrsky ja tapauksen käsittely oikein alkoikin ministeristä tavalliseen kansalaiseen. ”Väärin äänestäneet” leimattiin surutta rasisteiksi ja vihapuhujiksi.

Poliisin sivuilla kerrotaan, ”Suomen lainsäädäntö ei määrittele erikseen viharikoksen käsitettä” ja ”Vihapuhe-termi on muodostunut käsitteenä tulkinnanvaraiseksi.”Sananvapaus on turvattu ja määritelty sekä Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimuksessa, että Suomen perustuslaissa. Vihapuhe taasen määritetään Euroopan neuvoston ministerikomitean suosituksessa (R 97 20):” Vihapuhetta ovat kaikki ilmaisumuodot, jotka levittävät, lietsovat, edistävät tai oikeuttavat etnistä vihaa, ulkomaalaisvastaisuutta, antisemitismiä tai muuta vihaa, joka pohjaa suvaitsemattomuuteen. Tämä koskee niin aggressiivista suvaitsematonta kansalaismielisyyttä kuin vähemmistöjen, siirtolaisten, ja siirtolaistaustaisten ihmisten syrjintää ja vihamielisyyttä heitä kohtaan.

Rikoslaissa sananvapautta on rajattu muun muassa säätämällä kunnianloukkaus ja kiihottaminen kansanryhmää vastaan rangaistaviksi teoiksi. Rikosnimike ”kiihottaminen kansanryhmää vastaan” löytyy Rikoslain 11 luvusta, jossa on määrittelyt ”Sotarikoksista ja rikoksista ihmisyyttä vastaan.” Yhdeksässä ensimmäisessä pykälässä määritetään mm. mitä ”joukkotuhonta ja sen valmistelu, rikos tai törkeä rikos ihmisyyttä vastaan, hyökkäysrikos, sotarikos, jalkaväkimiina- kemiallisen- tai biologisen aseen kiellon rikkominen sekä kidutus” tarkoittavat.
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001#L11

Avaan tuon 10. §:n: ”Joka asettaa yleisön saataville tai muutoin yleisön keskuuteen levittää tai pitää yleisön saatavilla tiedon, mielipiteen tai muun viestin, jossa uhataan, panetellaan tai solvataan jotakin ryhmää rodun, ihonvärin, syntyperän, kansallisen tai etnisen alkuperän, uskonnon tai vakaumuksen, seksuaalisen suuntautumisen tai vammaisuuden perusteella taikka niihin rinnastettavalla muulla perusteella, on tuomittava kiihottamisesta kansanryhmää vastaan sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.”

Ennenkuin alamme syyttämään ja samalla tuomitsemaan toinen toisiamme, meidän tulee huomata millaisten rikosten joukkoon tuon kiihottaminen on asetettu. Tämä tarkoittaa, ettei ihan kaikki perustuslain sanavapauden suojassa esitetyt kriittiset mielipiteet tee sanojasta ”Sotarikoksista ja rikoksista ihmisyyttä vastaan- rikollista”.

”Tänä päivänä monelle itseään liberaalina pitävälle ihmiselle tuntuu kuitenkin olevan vaikeaa hyväksyä oman ”suvaitsevaisuuden” ulkopuolelle meneviä näkemyksiä. Some- ja vihapuhejahdeissa syyllistytään usein juuri siihen, mistä toista syytetään – halveksuntaan ja maalittamiseen.” sanoo Sari Essayah.

Sanomisissamme on kyse pohjimmiltaan meidän omista asenteista ja arvomaailmasta. Varsinkin nyt paljastamme niiden sisällön puhumalla toisista ”yli äyräiden vapaudella” vihapuheen kaltaisesti loukkaavasti. Puhutko Sinä?

Kirjoittaja: Rauno Taskinen, kapt oikeusupseeri evp
KD Pohjois-Savon piirihallituksen jäsen
kaupunginvaltuutettu, Kuopio

Julkaistu Savon Sanomien Lukijan Sanomissa 30.6.2020
Sari Essayhìn kommentti lainattu Maaseudun Tulevaisuudesta 29.6