Pääministeri Sanna Marin (sd.) toi 21.7 Eurooppa-neuvostosta terveisiä vuosikymmeniksi EU:n 7-vuotis 1074 mrd eu suuruisen rahoituskehyksen, sekä vuoteen 2023 voimassa olevan 750 mrd euron suuruisen ”kertaluontoisen elpymisvälineen” muodossa . Elpymisvälineestä 49 % jaetaan avustuksina ja 51 % lainana. Perustelut rahoitusratkaisulle olivat, että tilanne on koronakriisin takia poikkeuksellinen ja tilapäinen. ”Tilapäisen ratkaisun” rahoitusta maksetaan takaisin vuoteen 2058 saakka

A-studiossa 22.7 pääministeri Marin kertoi:
”En usko, että Ranskan presidenttikään aivan ymmärtää, kuinka merkittävä tämä Suomen vaatimus tarkkarajaisuudesta ja näiden enimmäisvastuiden rajaamisesta on. Se tosiasiallisesti rajaa meidän vastuumme enimmäismäärän, emmekä ole yhteisvastuullisia kaikesta”. Pääministeri totesi vielä, ”että jäsenmaiden velkakestävyyteen pitää vielä palata”.

Kyllä Macron ymmärtää. Ei hän turhaan puhunut historiallisesta päätöksestä (=nettomaksajien anteliaisuudesta). Macron nimittäin ilmoitti jo syyskuussa 2019 yht. 10 mrd euron suuruisista veronalennuksista vuodelle 2020 rauhoittaakseen Ranskan kansaa tulevien talousuudistustensa läpiviemiseksi.

Nyt on uutisoitu, että Ranska toteuttaa toisen 10 miljardin veronkevennyspaketin v 2022. Meidän tiemme elvytyksessä näyttää kulkevan veronkorotusten kautta.

SEUT (Sopimuksen Euroopan Unionin toiminnasta) artiklan 310 kirjanpidollisia termejä sisältävän tekstin tulkinta on ollut tähän asti jäsenvaltioissa yksimielinen, ettei Unionin toimintaan liittyviä kuluja ole mahdollista rahoittaa velaksi. Lisäksi artiklan 125 mukaan unioni ja jäsenvaltiot eivät ota vastakseen toisten jäsenvaltioiden taloudellisia sitoumuksia.EU tulee ottamaan nyt määrätietoisen askeleen suuntaan, jossa se alkaa turvaamaan ”talouttaan holtittomasti hoitaneita” jäsenvaltioita taloudellisissa kriiseissä. Vastuun valtioiden taloudenpidosta tulevat kantamaan jäsenvaltiot yhteisesti.

Nyt tehty Eurooppa-neuvoston päätös tulee Suomen osalta rajoittamaan eduskuntamme budjettivallan käyttöä lähes kymmenen eduskunnan vaalikauden ajan.

Jos EU:ssa ryhdytään tulkitsemaan artikloja 125 ja 310 uudella tavalla, tulee niiden soveltaminen olemaan jatkossa erilaisissa kriiseissä helpompaa. Tuskin tulevaisuus on kriisitöntä jatkossakaan.

Eduskunnan istuntokausi alkaa syksyllä kiivaalla keskustelulla, saiko eduskunta osallistua riittävästi keskusteluun ja päätöksentekoon asiassa perustuslaki 96 §:n mukaan. Minusta siihen ei riitä soitot suuren valiokunnan puheenjohtajalle neuvottelujen aikana. Nyt tehdyillä päätöksillä nimittäin kyseessä on eri unioni, kuin mihin Suomi liittyi 25 vuotta sitten tehtyään sitä ennen neuvoa antavan kansanäänestyksen. Katri Kulmuni (kesk.) on nostanut EU-elvytysrahoituksen asialistalle käsiteltäväksi syyskuussa puoluekokousväen kanssa. Hallituspuolueelta milenkiintoinen ratkaisu.

Mene ja tiedä jääkö Brexit ainoaksi?

Italiassa kerätään tällä hetkellä puolta miljoonaa allekirjoitusta, jotta hallituksen olisi Italian perustuslain mukaan pakko järjestää EU-erosta kansanäänestys.

Osan italialaisista mitta on täynnä Pohjolan nuukailua. Näyttää sille, että BKT:llä mitattuna meitä varakkaampi Italia tarvitsee jatkossakin tukea.

Tällä uholla se ei ole lainarahan perässä.

Niin oli Mauri Pekkarinen, keskustan MEP ihan tarkistanut, ettei Italia ollut nostanut edellistä elvytyslainaerääkään, joka oli myönnetty  käyttöön ennen nyt päätettyä ”elvytysvälinettä.”

 

Rauno Taskinen, Kd Pohjois-Savon piirihallituksen jäsen ja kaupunginvaltuutettu Kuopio