Kuopio haluaa olla tunnettu ”hyvän elämän pääkaupunkina”, jossa on terveyttä, elinvoimaa ja arjen rikkautta. Tähän pyritään ”Hyvinvoiva Kuopio 2030-ohjelmalla”, jonka tulee toteutua myös ”Resurssiviisas Kuopio” alaohjelmassa.

Hyvän elämän pääkaupungin Karttulan kaupunginosassa ollaan voimakkaasti huolissaan resurssiviisauden käyttämisestä ja lähi(ö)demokratiasta, kuinka käy asukastuvan ja asiointipisteen toiminnalle, kun lähiötyöntekijä jää eläkkeelle tänä syksynä.

Kuopio irtisanoi viisi lähiötyöntekijää keväällä 2020. Kaupunki etsii edelleen säästöjä henkilöstömenoista.Toivottavasti säästökeinoksi ei edes ajatella, että jätetään täyttämättä tämä lähiötyöntekijän tehtävä, tai supistettaisiin tehtävän osuutta Karttulasta niin, että yksi lähiötyöntekijä vastaisi kaikista maaseutualueiden asukastuvista.

Karttulan lukion toiminta lopetettiin vuoden 2015 kevätlukukauteen.

Karttulan taajaman palvelut jäävät vähiin, kun Kelakin lopetti asioimispisteensä. Asukastuvan mahdollistamaan hyvinvoinnin osallisuuteen pääsee ylittämällä ”matalan palvelukynnyksen”. Hyvinvoiva Kuopio-ohjelma korostaa yhteisöllisyyden, osallisuuden ja järjestöyhteistyön merkitystä, sekä hyvinvointia edistävien palvelujen saavuttamista kaikille väestöryhmille.

Karttulan Asukastupa palvelee ”vauvasta vaariin”. Lapsiperheet ovat saaneet viikottaisessa Tenavatuokiossa hengähdystauon. Asiakaspisteen toimihenkilö on auttanut tietokoneettomia seniorikansalaisia kädestä pitäen laskujen maksamisessa. S-pankki toimii kaupassa, mutta ei siellä voida maksaa laskuja. Palveluina on saatu verenpaineen mittausta, kopiointi- ja tulostuspalvelua, kännykän ja tietokoneen perus- ja käyttöapua, erilaisiin laitteisiin on vaihdettu pattereita sekä yhdessä on mietitty elämän kirjon eri ongelmiin ratkaisuvaihtoehtoja.

Syvänniemen rullatehdas työntekijöineen 1900-luvun alkupuolelta.

Asukastupa on tärkeä kohtaamisen ja virkistymisen paikka. Asukastuvalla on päivälehtinurkkaus, kohdataan toisia ja rupatellaan, pelataan erilaisia pelejä, tuolijumpataan, yhteislauletaan, pidetään seniorien virkistyspäiviä ja muistikahviota, sekä harrastetaan kankaankudontaa. Kansalaisopiston kuoro käy harjoittelemassa, seurakunta pitää hartaushetkiä, omaishoitajat kokoontuvat ja he antavat toisilleen vertaistukea; sekä eri yhdistykset kouluttavat ja pitävät erilaisia tilaisuuksia. Asukastuvalla on juuri Hyvinvointi-ohjelman mukaisesti pidetty yllä hyvinvointia, mielenterveyttä sekä tuotettu virkistymistä ja elämäniloa kaikilla mahdollisilla tavoilla.

Asukastuvalla vähennetään monen henkilön, erityisesti ikäihmisten kokemaa yksinäisyyttä.

Kaupungin suunnasta on väläytelty toiminnan jatkamista vapaaehtoisvoimin. Se ei ole ”kaukaa- eikä palveluviisasta”. Kaupungilla tulee olla kokonaisvastuu asukastuvan ja asioimispisteen ylläpitämisestä. Palvelujen käyttäjillä oli v 2019 yli 11 500 käyntikertaa. Ei siis riitä, että asukastupa olisi avoinna vain rajatun aikaa tiettyinä päivinä, tai käyttäjien kuvaama toiminta tapahtuisi vaikkapa kirjastossa.

Kirjoitus julkaistu Savon Sanomissa 16.8.2020

Toivomme lähidemokratiajaostolta ja hyvinvoinnin edistämisen lautakunnalta ”hyvänelämänmyönteistä” päätöstä.

Rauno Taskinen, kapt evp, kaupunginvaltuutettu (KD), Kuopio
Asiointipisteen ja asukastuvan kohtalosta huolestuneet karttulaiset