Selkärankaa tarvitaan – ja pää sen jatkeeksi

Olen aina ihaillut Porin kokoomuksessa sen politiikan johdonmukaisuutta ja ennustettavuutta.

Kun demarien ryhmäkokous päättää vaikka kouluverkkoasioista, on usein lähes arpapeliä, mille kannalle ryhmäpäätös niukalla enemmistöllä päätyy.

Kokoomuksen toiminta on ollut vuosikymmeniä hyvin vakaata. Seuraavassakin talousarviokokouksessa he takuulla moittivat löysää taloudenpitoa ja veroprosenttimme nousua.

Kokoomus on ollut ärhäkkä tiukan talouden vahtikoira. Aikaisempina vuosikymmeninä se pureskeli tasaisesti demarien kanssa samaa luuta. Vain budjettipuheenvuoroissa hallin haukku kuului aina selkeästi. Yhteistyö aseveliakselilla oli niin sujuvaa, ettei siihen kovin paljon tarvinnut muiden puolueiden näkökantoja huomioida.

Viime vaalien jälkeen tämä dynastia mureni. Vaalitappion jälkeisissä luottamuspaikkaneuvotteluissa kokoomuksen halu säilyttää valta-asemansa oli niin suuri, että kaverit kaikkosivat. Selkärankaa oli, mutta päässä taisi olla ylimitoitetut tavoitteet.

Nyt on sinänsä arvostusta ansaitseva taloutemme vahtikoira käynyt yksinäisyydessään niin ärhäkäksi, että postinkantajakin on pian vaarassa.

Veroprosenttikeskustelussa tuotiin esille se tosiasia, että Pori on asukkaiden alhaisen tulotason ja vaatimattomien yhteisöverotilitysten vuoksi köyhä. Verrokkikaupunkeihin nähden alhaisempi asukkaittemme tulotaso ja selvästi keskimääräistä alhaisempi kunnan tuloveroprosentti johtavat vääjäämättä kasvaviin vaikeuksiin palvelutasomme ja taloutemme alijäämän suhteen.

Taloutemme vahtikoira haukkuu ihan syystä tehtyä 0.75%-yksikön veronkorotusta, eihän siitä yhdessäkään puolueessa kukaan pidä. Kuitenkin, vaikka selkärankamme sisällä olisi rautakanki, tosiasiat on tunnustettava ja tehtävä myös niiden vaatimat päätökset.

Vähän tuntui samalta, kuin jos vahtikoira purisi postinkantajaa, kun viime valtuuston kokouksessa kokoomus halusi kieltää vertailun verrokkikaupunkeihin, joilla on jo tällä hetkellä keskimäärin sama 21% veroäyri, mihin Porin veroaste nyt asettuu.

”Meidän pitää olla parempia” on aina hyvä tavoite, mutta tosiasiat sivuuttavana härkäpäisenä pakkona se helposti johtaa harkitsemattomiin virheisiin.

Jos selkäranka on kuin seiväs, eikä pää tosiasioidenkaan edessä koskaan kumarra, lopputuloksena on muumio. Muumiomaiselta tuntui se päätös, kun kokoomus hävittyään ehdotuksensa veroprosentin ennallaan pitämisestä äänesti tyhjää, kun päätettiin vaihtoehdoista alemman ja korkeamman veronkorotuksen välillä. Minun mielestäni heidän olisi loogisesti pitänyt äänestää pienempää korotusta.

Nyt tuntuu vähän sellaiselta, kuin lasten hiekkalaatikkoleikeissä voi käydä. ”Korjaan leluni pois, koska ette leiki niin kuin minä haluan”. Se, että voi sanoa, ettei missään vaiheessa koskenut sormellakaan veronkorotuspäätökseen osoittaa selkärankaa, mutta toimiva ja vastuullinen demokratia edellyttää enemmän.

Simo Korpela

Porin kaupunginvaltuuston II varapuheenjohtaja

kristillisdemokraatit