Demokratian pelisäännöt

20.12.2020 klo 19:50 Uutiset

Demokratian pelisäännöt

 

Kunnallisen päätöksenteon yhteydessä tulee valtuutetun voida ottaa voimakkaastikin kantaa siihen, minkä kokee asukkaitamme kohtaan oikeaksi ja minkä vääräksi. Tästä ei voi tinkiä, tai muuten kaupunkimme korkeimmasta päättävästä elimestä tulee pelkkä kumileimasin.

 

Siitä olen kuitenkin Marko Järvisen kanssa tarkalleen samaa mieltä, kun hän toteaa kirjoituksessaan (SK 16.12), että ei voi hyväksyä kaupunginvaltuustossamme henkilöihin kohdistuvia, halventavia puheenvuoroja.

 

Maanantain budjettikokouksen yleiskeskustelun puheenvuorossani totesin juuri saman asian sanoen, että toisiin valtuutettuihin kohdistuvat henkilökohtaiset tölväisyt ja ”laitataklaukset” hidastavat usein vain omaakin menoa.

 

Jos kaivaa valtuustokokouksemme striimauksen esille ja käy kaikki puheenvuoroni läpi, huomaa varmasti, että en moiseen syyllistynyt, vaikka Järvinen niin väittääkin.

 

Joskus vain käy niin, että kun yrittää olla oikein perusteellinen ja havainnollinen, joutuukin totaalisen väärinymmärretyksi.

 

Tästä oli kyse:

 

Katsoin, että kun Reposaaren koulun asema on jo kaksi kertaa tämän vuoden valtuuston päätöksillä  päätetty säilyttää,  viimeinen yritys koulun alasajoon budjettikokouksessa oli ehdottomasti hyvän hallintotavan vastainen.

 

Tälläiselle ”käärmettä pyssyyn” menettelylle kokoomus esitti perusteluksi voimakkaasti sitä, mikä on todellinen lapsen etu.

 

Pohdin mielestäni ihan kohtuullisen kohteliaasti sitä, että näkeekö kokoomus niin, ettei lapsi itse, eivät lapsen vanhemmat, eikä valtuuston kaksi kertaa jo testattu nyt hyvin selkeäksi osoittautunut enemmistö ymmärrä mikä lapsen todellinen etu on.

 

Pitäisikö meidän pikkukoulujen puolustajien ajatella, että me olemme kokemukseltamme ja tietotaidoiltamme niin alikehittyneitä, että kokoomuksen ja virkamiesten on jatkuvasti yritettävä saada meidät omalle kannalleen.

 

Jos näin olisi, voisi kaupunginvaltuuston ja toimivan kuntademokratian saman tien vaihtaa pelkkään virkamieshallintoon.

 

Näin ollen en todellakaan pitänyt virkamiehiä tai kokoomusta alikehittyneinä, mutta en myös suostunut sitä leimaa ottamaan meille pikkukoulujen puolustajille.

 

Yritin enemmän tai vähemmän monisanaisen havainnollisesti puolustaa kuntademokratiaa, mutta parempi kai olisi ollut vain epäkohteliaasti täräyttää: ”Pirätteks te tosias meit iha pöhköin.”

 

Simo Korpela

kaupunginvaltuuston IIvpj

KD