Kuntavaaleihin käydään Turussa haastavassa tilanteessa. Koronaviruksen myötä kaupungin talous- ja työllisyystilanne on heikentynyt entisestään. Tilanne vaatii selkeitä toimia ja ratkaisuja. Turun kristillisdemokraatit parantavat Turun taloustilannetta harkituilla investoinneilla ja yritystoimintaa tukemalla. Näillä toimilla kohennetaan kaupunkimme työllisyyttä, hyvinvointia, vetovoimaisuutta sekä kuntalaisten ostovoimaa.

Peruspalveluiden puolella toimia vaativat varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen toimitilojen sisäilmaongelmien ja väistötilojen puutteen lisäksi vanhuspalveluiden laadunvalvonta sekä henkilöstön riittämätön määrä. Lisäksi omaishoitajien asemaan, hyvinvointiin ja jaksamiseen tulee panostaa. Mielenterveys- ja päihdepalveluissa matalan kynnyksen, ennaltaehkäisevän ja varhaisen tuen palveluita on kehitettävä. Myös vammaisten henkilöiden oman elämän hallintaa ja valinnanvapautta on pyrittävä lisäämään. Lisäksi on huomioitava ja tuettava kolmannen sektorin avustustyötä tarjoavia tahoja, kuten esimerkiksi ruoka-aputoimintaa.

Turun KD on jo vuosien ajan rakentanut inhimillistä, oikeudenmukaista, perheystävällistä ja yritysmyönteistä Turkua. Etsimme ja edistämme tutkittuun tietoon perustuvien kokonaisvaltaisten ratkaisujen ja päätösten tekemistä, joilla osallistetaan ja pidetään koko Turku mukana. Arvojemme mukaisesti tuemme kaikessa päätöksenteossa erityisesti heikoimmassa asemassa olevia.

Turun kristillisdemokraattien Viisikkoa äänestämällä varmistat, että kaupunkiamme koskevia päätöksiä ovat tekemässä Turusta sydämellään välittävät ja äänesi arvoiset päättäjät.

Harkituilla investoinneilla kuntatalous nousuun

Koronapandemia on vaikeuttanut Turun kaupungin taloustilannetta entisestään. Turun kristillisdemokraatit eivät kuitenkaan lähtökohtaisesti näe kuntaveron korotusta tai investointien lykkäystä ratkaisuna talouden elvyttämiseen. Ostovoimaa ja kaupungin vetovoimaisuutta vähentävän veronkorotuksen sijaan kaupungin on tehtävä viisaita ja harkittuja investointeja, joilla Turkuun syntyy työpaikkoja, hyvinvointia ja ostovoimaa. Investoinnit tukevat myös koronan pahasti runtelemaa yrityssektoria.

Investointien osalta on huomioitava Turun kaupungin historia ja omaleimaisuus Suomen vanhimpana kaupunkina. Vanhoja rakennuksia ja korttelikokonaisuuksia tulee suojella ja yksityisautoilua ydinkeskustan alueella vähentää. Toisaalta Turun vetovoimaisuutta modernina yliopistokaupunkina on myös kehitettävä investoimalla rohkeasti kaupunkikuvan uudistamiseen. Yksittäisten hankkeiden sijaan Turkua ja erityisesti sen keskustaa on kehitettävä ja kaavoitettava kokonaisuutena. Jo tehdyistä päätöksistä ja sopimuksista ei tule ilman painavaa syytä irrottautua, sillä Turulla ei ole varaa näyttäytyä yritysten ja yksityisten sijoittajien silmissä päätöksiään pyörtävänä sopimuksiinsa sitoutumattomana ja siten toiminnaltaan ennalta-arvaamattomana kaupunkina.

Viheralueita ja kaikkien kaupunkilaisten “olohuoneita” tulee kehittää entistä viihtyisämmiksi. Uuden konserttitalon, kuten kaikkien uusien ja merkittävien rakennushankkeiden, suunnittelussa tulee osallistaa kaikkia kuntalaisia sähköisiä alustoja hyödyntäen. Hankintaosaamista tulee kehittää ja kilpailutuksissa ottaa huomioon kestävän kehityksen, kokonaistaloudellisuuden ja elinkaariajattelun näkökulmia. Lisäksi kaavoituksella ja asuntopolitiikalla tulee ehkäistä voimakasta alueellista eriytymistä.

Yrityssektoria on investointien lisäksi tuettava kaavoitus- ja lupapäätöksiä nopeuttamalla, yritysneuvontaa tehostamalla sekä takaamalla paikallisille yrityksille realistiset mahdollisuudet osallistua kaupungin osto- ja hankekilpailutuksiin. Jakamalla hankinnat useampiin osakokonaisuuksiin luodaan pienille ja keskisuurille paikallisille yrityksille mahdollisuuksia osallistua kilpailutuksiin.

Turun kristillisdemokraatit kannattavat toimivaa, elinvoimaista, vetovoimaa lisäävää, päästötöntä ja modernia joukkoliikennettä. Turun kristillisdemokraateilla ei ole periaatepäätöstä joukkoliikenneuudistuksen toteuttamismuodosta, vaan ehdokkaat saavat itse muodostaa kantansa asiasta. Joka tapauksessa joukkoliikenneuudistuksen ja bussien runkolinjaston toteuttamista ei tule enää lykätä, vaan toteuttaa mahdollisimman nopeasti, jotta joukkoliikenteemme laatu säilyy tulevaisuudessakin. Turun tulee myös olla aktiivisesti mukana Tunnin juna -hankkeessa sekä selvittää seudullisen paikallisjunaliikenteen mahdollista käyttöönottoa.

Keskusta-alueen kevyen liikenteen väyliä tulee lisätä ja kävelykeskustaa laajentaa ydinkeskustan yksityisautoilua vähentämällä. Kannatamme pyöräkaistojen lisäystä. Kaistoja tulee suunnitella nykyistä suurempina kokonaisuuksina, jotta pyöräilyn mahdollisuuksia lisättäessä myös pyöräkaistojen käytännön toimivuus ja yhtenäisyys kaupungin liikenneverkossa varmistetaan.

Sähköautojen latauspaikkoja tulee lisätä ja siten laaja-alaisempi saatavuus Turussa turvata. Kaupungin yhteiskäyttöautoilun kokeilua (CIVITAS ECCENTRIC -hanke) tulee jatkaa ja kehittää edelleen. Yhteiskäyttöautoilua tulee suositella myös esimerkiksi suunnitteilla ja rakenteilla olevien uusien asuinalueiden yhteyteen.

Sosiaali- ja terveyspalvelut – korjaamisesta ennaltaehkäisyyn

Moniammatillisella varhaisessa vaiheessa annetulla kohdennetulla tuella voidaan vähentää kalliiden sosiaalipalveluiden, kuten huostaanottojen, määrää. Uudenlaisia, koko perhettä tukevia asumis- ja tukipalveluita tulee kehittää. Resursseja on suunnattava sekä mielenterveyttä ja päihteettömyyttä edistävään työhön että matalan kynnyksen palveluiden ja tavoittavan työn kehittämiseen.

Kaikessa terveydenhoidossa tulee panostaa ennaltaehkäisevään ja tavoittavaan toimintaan myös vanhusten osalta. Tästä hyvänä esimerkkinä toimii hiljattain alkanut vanhusten “neuvolatoiminta”, jonka puitteissa otetaan yhteyttä kaikkiin 75 vuotta täyttäneisiin, jotka eivät vielä ole kaupungin palveluiden piirissä.

Ikääntyneiden palveluasumisessa ja kotihoidossa tulee taata riittävä hoitajamitoitus. Sekä kaupungin oman että yksityiseltä palveluntuottajalta hankitun palvelun laatua on valvottava, jotta lähihistoriassa paljastuneet epäkohdat ja vääryydet eivät enää jatkossa toistu. Asumispalveluyksiköissä tulee ottaa käyttöön neljän takuun malli: ulkoilutakuu (ulkoilu vähintään kaksi kertaa viikossa), ruokailutakuu (kiireetön ja tarvittaessa avustettu ruokailu), hygieniatakuu (hygieniatuotteista ei saa säästää) ja yhteisötakuu (yksinäisyyden aktiivinen torjuminen).

Vammaisten henkilöiden tulee voida vaikuttaa itseään koskeviin päätöksiin. Heillä on oikeus pysyvään asumiseen ja riittäviin tukipalveluihin. Vammaisten henkilöiden välttämättömien palveluiden hankinnat tulee räätälöidä tapauskohtaisesti asiakas- tai palvelusuunnitelmaa laadittaessa. Vammaisen henkilön oman elämän hallintaa ja siihen vaikuttamista sekä valinnanvapautta on lisättävä henkilökohtaisen budjetoinnin käyttöönotolla. Lisäksi vammaisten ja osatyökykyisten työllistymistä on parannettava.

Omaishoitajien jaksamisesta ja hyvinvoinnista tulee huolehtia. Heidän mahdollisuuttaan vapaapäiviin, virkistymiseen, kuntoutukseen ja edulliseen kotipalveluun tulee puolustaa. Lisäksi omaishoitajien avun ja tuen riittävyydestä tulee huolehtia, jotta vältytään ylikuormitukselta ja uupumiselta. Omaishoidontuesta tulee tiedottaa nykyistä tehokkaammin, jotta siihen oikeutetut tunnistaisivat paremmin tilanteensa ja osaisivat hakea tukea.

Turun kristillisdemokraatit kannattavat yhteistyötä kolmannen sektorin ja seurakuntien kanssa.  Heikoimmassa asemassa olevien elämään apua ja helpotusta tuovia tahoja, kuten ruoka-aputoimintaa, tulee tukea ja yhteistyötä näiden toimijoiden kanssa kehittää edelleen.

Laadukasta varhaiskasvatusta ja perusopetusta

Varhaiskasvatuksen henkilökunnalla on oltava mahdollisuus työn yhteissuunnitteluun työaikana joustavasti ja lasten turvallisuus huomioiden. Työvuorosuunnittelulla on taattava, että henkilökuntaa on kaikissa tilanteissa tosiasiallisesti lakisääteinen määrä paikalla.

Kaikille perusopetuksen oppilaille tulee taata asuinpaikasta ja kotitaustasta riippumatta yhdenvertaiset lähtökohdat opinnoissa menestymiselle. Ohjaamalla resursseja oikein on mahdollista tasoittaa oppimisvaikeuksien, vieraskielisyyden tai sosiaalisten ongelmien aiheuttamia lähtötasoeroja. Opetusryhmien koon määrittelyssä tulee ottaa huomioon tehostettua ja erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden osuus ryhmässä. Pedagogisesti perustellut ryhmäkoot edesauttavat myös kiusaamisen ehkäisemisessä, kun opettajalla on aikaa huomioida kaikkia oppilaita ja heidän välisiään suhteita sekä puuttua ongelmiin varhaisessa vaiheessa.

Inkluusiomalli, jossa kaikenlaiset oppijat opiskelevat samassa ryhmässä, lisää osallisuutta ja koulutuksellista tasa-arvoa. Inkluusiota ei tule kuitenkaan käyttää säästökeinona, vaan sen toteutukseen on kohdennettava riittävästi tukiresursseja. Oppilaalla tulee myös olla oikeus pienryhmään silloin kun se on hänen oman etunsa mukaista. Erityisopetuksen vaatimat tilaratkaisut on otettava huomioon erityisesti uudisrakennushankkeita suunniteltaessa ja toteutettaessa.

Sekä varhaiskasvatuksen että perusopetuksen osalta on huolehdittava siitä, että vieraskieliset lapset saavat riittävästi tukea. Suomen kielen oppiminen on tärkeimpiä edellytyksiä kotoutumiselle, ja toisaalta oman kielen opetus tukee oppimistaitojen ja ajattelun kehittymistä edesauttaen muiden oppiaineiden omaksumista. Oppiaineina opiskeltavien kielten valikoimaa tulee laajentaa erityisesti A1-kielen osalta siten, että alueellinen yhdenvertaisuus toteutuu.

Jokaisella lapsella ja nuorella on oikeus osallistua varhaiskasvatukseen sekä suorittaa oppivelvollisuutensa terveellisessä ympäristössä. Sisäilmaongelmaiset toimitilat on joko korjattava tai korvattava uudisrakennuksilla. Lisäksi kaupungin kaikissa varhaiskasvatus- ja koulutiloissa tulee suorittaa nykyistä säännöllisemmin sisäilmatarkastuksia jo ennen oppilaiden oireilua.

Kirjastoilla ja liikuntatoimella on tärkeä tehtävä kuntalaisten hyvinvoinnin tukijoina. Ne ehkäisevät esimerkiksi tarvetta käyttää terveys- ja sosiaalipalveluita. Molempien saatavuus lähipalveluina myös lähiöissä tulee turvata jatkossakin esimerkiksi kirjastoauton muodossa.

Liikuntatoimen yhteistyö kolmannen sektorin kanssa on suositeltavaa. Lapsille ja nuorille tulee järjestää edullisia ryhmäliikuntamahdollisuuksia ilman että se edellyttää sitoutumista tavoitteelliseen, kilpailuun tähtäävään harjoitteluun. Pilotointivaiheessa olevaa Suomen mallia, jossa jokaiselle lapselle ja nuorelle varmistetaan vähintään yksi harrastus, tulee jatkaa ja kehittää edelleen. Mallin tulee koskea jokaista peruskoulun oppilasta. Lisäksi mallin sujuvuuden turvaamiseksi oppilaille tulee järjestää kyydit sekä koululta harrastuksen pariin että harrastuksesta kotiin. Paikallisia järjestöjä, seuroja ja yhdistyksiä on informoitava kattavammin, jotta he kykenevät reagoimaan malliin ja muokkaamaan toimintaansa sitä tukevaksi.

Kaikessa lapsiin ja perheisiin kohdistuvassa päätöksenteossa on tehtävä lapsivaikutusten arviointi.

Kuntavaalit – Mitä väliä?

Kuntatasolla tullaan tulevallakin valtuustokaudella tekemään päätöksiä, jotka vaikuttavat Sinun arkeesi eniten. Tulevasta sote-mallista riippumatta kuntatasolla linjataan, miten yllä mainitut asiat ja kokonaisuudet hoidetaan.

Siksi kuntavaaleilla on väliä. Äänestämällä vaikutat siihen, minkälaisia päätöksiä Turussa seuraavan neljän vuoden aikana tehdään. Äänesi on arvokas – anna sen kuulua!