Kiusaaminen voi alkaa ensin vähästä: nipistelystä nimittelyyn. Kiusattu jätetään ulkopuolelle ja hänen omaisuutta tärvellään tai otetaan omaksi. Some-mollaukset muuntuvat jopa fyysiseksi väkivallaksi. Kiusaaminen kasvaa hallitsemattomaksi. Aluksi tätä saattoi ulkopuolisen olla vaikea huomata.

Kiusaaminen iskee sille osa-alueelle, jossa olemme valmiiksi heikkoja. Aluksi kiusoitteluna alkava kiusaaminen ei saata tuntua pahalta, mutta sen jatkuessa kohde alkaa epäilemään oman erilaisuutensa hyväksyttävyyttä.

Kiusatun tie eteenpäin on yksilöllinen. Tiedämme kohtaloita, joissa kiusattu ei lopulta jaksa omaa ja ympäristön keinottomuutta ja ottaa oikeuden omiin käsiin. Toinen valitettava tie on kiusatun muuttuminen kiusaajaksi. Kiusattu pyrkii kaikin keinoin pois kiusatun asemasta, jolloin hän etsii muita itseään heikompia ja kiusaa heitä. Tämä voi pikkuhiljaa johtaa hyvinkin väkivaltaisiin kiusaamistilanteisiin.

Kolmas ja ehkä yleisin jatko on haavojen kantaminen sisällään ja selviytymiseen keskittyminen. Kiusaaminen kuitenkin jättää jälkensä. Pelko ja epäluottamus ihmisiä kohtaan ovat yleisiä. Ne voivat olla syvällä ja niistä eroon pääseminen vaikeaa. Joskus nämä haavat voivat aiheuttaa psykiatrisia ongelmia, joista kiusattu ei ikinä pääse eroon. Pahimmillaan se voi estää työ- ja toimintakyvyn. Jokainen ihmishenki tai menetetty työ- tai toimintakyky on yhteiskunnalle liikaa. Se maksaa paljon enemmän kuin kiusaamiseen puuttuminen.

Vaikka joutuisikin kiusaamisen kohteeksi, voi selvitä. Tämä vaatii kiusatun tueksi henkilöitä, jotka saavat kiusatun tuntemaan itsensä tärkeäksi, arvokkaaksi ja hyväksytyksi. Heille voi vapaasti kertoa, miltä tuntuu ja mitä ajattelee ilman, että vähätellään. Yksikin tällainen ihminen voi joskus riittää.

Mielestäni yleisin kiusaamistilanteiden ongelma on sivustakatsojien hiljainen hyväksyntä kiusaamiselle. Jos pieneenkin kiusaamistilanteeseen ei puututa, se antaa sanattoman viestin kiusaamisen hyväksymiselle. Tämä saa kiusaajat jatkamaan ja herkästi kokeilemaan kovempiakin kiusaamiskeinoja. Pikkuhiljaa syntyy kuvitelma, että kaikki on sallittua.

Kiusatulle hiljainen hyväksyntä aiheuttaa vieläkin arvottomamman olon ja hän kokee ansaitsevansa kiusaamisen myös sivustaseuraajien mielestä. Erityisen kipeä tilanne on, jos hiljaisen hyväksynnän antaja on aikuinen. Lopulta, kun ei enää jaksa alistua, toivottomuus voi ajaa epätoivoisiin tekoihin itselle tai muille.

Kun kiusattua astuu puolustamaan joku, suunta muuttuu. Jokainen puolustaja on tärkeä riippumatta siitä, onko hän lapsi, aikuinen tai vaikka kadulla kävelevä ohikulkija. Minusta sinä, joka et puutu näkemääsi kiusaamistilanteeseen, olet myös vastuussa sen seurauksista.

Kiusaamista ei tule sallia missään muodossa
Kiusaaminen jättää jäljet liian monen ihmisen elämään. Mielestäni kiusaamiselle tulisi olla nollatoleranssi kaikkialla. Haastan sinut puuttumaan kiusaamistilanteisiin. Jos tilanne on väkivaltainen, soita 112. Älä jätä kiusattua yksin. Ole se, joka saa hänet tuntemaan itsensä arvokkaaksi.

Minä olen Annukka Ojala,
terveyskeskuslääkäri,
KD-kuntavaaliehdokas, Kuopiosta.
Blogini löydät internetistä: ”Annukan blogi”

Kuvat; Shutterstock lisenssikuvat SSTK-0A68A-7781