Turun kaupunginvaltuusto käsitteli kokouksessaan 15.2. tarkastuslautakunnan vuoden 2019 arviointikertomuksen. Siinä yhteydessä keskusteluun nousi kotihoito ja kotihoidon henkilöstön rekrytointiongelmat. Henkilöstöä on vaikea saada rekrytoitua tarpeeksi, ja sijaisten osaamisessa koetaan olevan puutteita. Henkilöstön riittämätön määrä heijastuu suoraan palvelun laatuun. Hoitajat itse kokevat, että asiakkaan luona on käytettävissä liian vähän aikaa ja että hoidettavien asiakkaiden määrä on liian suuri. On selvää, että kiireessä työtä ei kyetä tekemään niin hyvin kuin haluttaisiin, ja tämä puolestaan kuormittaa työntekijöitä henkisesti ja saa heidät pohtimaan uran tai ainakin työpaikan vaihtoa.

Kotihoidossa on tehty kehittämistyötä loppuvuodesta 2019 lähtien. Tavoitteena on ollut lisätä työntekijöiden itseohjautuvuutta, tukea esimiestyötä ja luoda henkilöstön palkitsemiseen kannustinmalleja. Näillä toimenpiteillä on varmasti vaikutusta, mutta ne eivät riitä niin kauan kuin keskeisin ongelma, liian pieni työntekijäresurssi, on ratkaisematta.

Kotihoitoon luotu kannustinmalli perustuu kertapalkkioihin, joita ovat erityistilanteissa ja vuosittain annettavat kertapalkkiot, liikunta- ja kulttuurisetelit ja ”Hieno teko” -palkinnot. Kertapalkitsemiset voivat motivoida henkilökuntaa ja tuoda hyvää mieltä, mutta niistä ei ole hyötyä uusien työntekijöiden rekrytoimiseen tai edes vanhojen pysymiseen, kun samanaikaisesti naapurikunnissa perustyöstä maksetaan satasen verran kuussa enemmän kuin Turussa.

Valtuuston enemmistö ei hyväksynyt asian käsittelyssä tehtyä muutosehdotusta, jossa vaadittiin valmistelun aloittamista selvitystä varten, jonka perusteella valtuustolle olisi tuotu esitys pysyviksi palkankorotuksiksi. Muutosesitystä on moitittu ainakin kahdesta seikasta. Ensinnäkin palkkojen korottaminen Turussa voi johtaa siihen, että ympäristökunnat nostavat puolestaan henkilöstönsä palkkoja. Tällainen kilpajuoksu tulisi Turulle kalliiksi, koska vanhusväestön osuus Turussa on suurempi kuin ympäristökunnissa. Toiseksi muutosesityksen tekijöitä on moitittu poliittisesta populismista heidän nostettuaan asian esille tarkastuslautakunnan lausunnon käsittelyn yhteydessä vähän ennen kuntavaaleja. Itse ongelma, kotihoidon työntekijöiden palkkakuoppa ja sen aiheuttamat rekrytointiongelmat, on kuitenkin todellinen ja vaatii ratkaisua.

Valtuuston käsittelyssä KD:n valtuutettu Ville Auvinen jätti seuraavan ponnen: ”Merkitessään kaupunginhallituksen lausunnon tiedoksi kaupunginvaltuusto edellyttää, että kaupunginhallitus – naapurikuntien kanssa neuvotellen – pyrkii löytämään sellaisen ratkaisun, jossa Turun kaupungin kotihoidon työntekijöiden palkkataso, joka nyt on naapurikuntia matalampi, ei vaikeuta pätevän henkilöstön rekrytoimista Turun kotihoitoon.” Nähtäväksi jää, mikä vaikutus ponnella käytännössä tulee olemaan. Ainakin kaupunginhallituksen tulee ottaa se huomioon jatkokäsittelyssä ja virkamiesten tulee nostaa asia esiin neuvotteluissa ympäristökuntien palvelualuejohtajien kanssa.

Jokainen meistä asuu mieluiten kotona, ja mitä pitempään vanhus tulee toimeen – kotihoidon avustamana – omassa kodissaan, sen edullisempaa hoito on yhteiskunnalle. Kotihoidon tulee kuitenkin olla muuta kuin vartin pyrähdys, jonka aikana pikaisesti katsotaan, että vanhus saa lääkkeensä ja muun välttämättömän hoidon. Kiireessä toteutettu hoito ei jätä aikaa vanhuksen kuulemiselle, ja hoitajalle se aiheuttaa eettistä kuormitusta, kun työtä ei voi tehdä niin hyvin kuin haluaisi. Kotihoidon laadun saattaminen sellaiselle tasolle, että sekä asiakas että hoitaja jaksavat arjessa, tulee olla yksi tulevan valtuuston tärkeimmistä tavoitteista.

 

Soili Norro,

Kuntavaaliehdokas

II varavaltuutettu

Turun KD:n varapuheenjohtaja