Tiina Väisänen tietää, että sosiaalityö on kuuntelevaa ja palvelevaa osallisuutta

1.3.2021 klo 00:43 Uutiset

Olen Tiina Väisänen, 45-vuotias aviopuoliso ja yhden pojan äiti. Yhteiskuntatieteiden maisteriksi valmistuin v 2007, joten työkokemusta on jo kertynyt runsaasti. Teen yhdennettyä sosiaalityötä, jossa vastuualueinani ovat lastensuojelu, perheoikeudelliset palvelut ja vammaispalvelut. Kokemusta on karttunut myös terveydenhuollon sosiaalityöstä, potilasasiamiestyöstä sekä mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kanssa tehtävästä sosiaalityöstä. Eniten sydäntäni lähellä ovat erityistä tukea tarvitsevat henkilöt, joille on haasteellista selviytyä arjen vaatimuksista.

Minulla on yhteiskristillinen arvomaailma ja sen mukainen ihmiskäsitys. Jokainen ihminen on lähimmäinen, arvokas ja ainutlaatuinen. Vaikeissakin tilanteissa on aina toivoa, mikä antaa minulle voimia työssä jaksamiseen.

Hengellistä ruokaa saan Metodistiseurakunnasta, ja olen sen seurakuntaneuvoston jäsen.
Kuulun myös yhteiskristilliseen moottoripyöräkerho CMA:han (Christian Motorcyclists Association).

Liikunnalliset elämäntapani antavat myös voimaa arkeen.

Minut saattaa tavata Kunnonsalilla kuntoilemassa, Kuopion Talviuimareiden uintipaikoissa Sorsasalossa ja Väinölänniemellä tai sähköpyöräilemässä Puijon rinteillä.

Minulla on laajaa kokemusta AY-toiminnasta Talentia Pohjois-Savo ry:n hallitustyöskentelyn kautta. Hallituksessa olen ollut sihteerinä, puheenjohtajana ja tällä hetkellä tiedotusvastaavana. Talentian linjan mukaisesti lastensuojelun sosiaalityön haasteita pitäisi ratkoa työntekijöitä sitouttamalla kilpailukykyisen palkkauksen, työnohjauksen ja koulutustarjonnan keinoin. Näin työntekijöiden saatavuus paranisi sekä vaihtuvuus ja sairauslomat saataisiin minimiin.

Haluaisin erityisesti vaikuttaa siihen, että kuopiolaiset ikääntyvät saisivat mahdollisuuden saada enemmän gerontologista sosiaalityötä, mikä tarkoittaa ikäihmisten palveluohjausta. Ikääntyvien määrä kasvaa jatkuvasti. Kaikki eivät kykene itsenäisesti huolehtimaan tarvittavien vanhuspalveluiden hakemisesta ja sosiaaliturvastaan, eikä kaikilla ole omaisia auttamassa. Myös matalan kynnyksen psykososiaalista tukea pitäisi olla saatavilla myös ikäihmisten tarpeisiin.

Lasten ja nuorten lisääntyvien mielenterveysongelmien selvittämiseksi pitää saada nopeasti lisäresursseja. Valtakunnallisesti jonot ovat jo pitkiä, eivätkä kaikki apua tarvitsevat pääse edes jonoon. Jokaisen lapsen ja nuoren pahan olon syyt tulisi tutkia, ja tarvittava apu arvioida yksilöllisesti sekä oikea-aikaisesti. Ennaltaehkäiseviä ja varhaisen puuttumisen palveluja tulee lisätä.

Esimiestyössä tarvitaan kykyä kuunnella työntekijöitä, joilla on substanssiosaaminen omaan työhönsä. Liian usein päätökset tehdään ylhäältä käsin, ilman työkentän haasteiden tuntemista. Jo ”mitä Sinulle kuuluu?” tai ”kuinka Sinä voit?” -kysymykset auttaisivat työyhteisöjä voimaan paljon paremmin, oli ala sitten ihmisten tai koneiden kanssa tehtävää työtä. Työyhteisöissä myös esimies voi hyvin, kun alainen voi hyvin. Työpaikan hyvinvointi vaikuttaa myönteisesti asiakaspalvelun laatuun.

Artikkelikuva: Tiina Väisänen
Jutussa olevat kuvat: Tiina Väisänen

Pelokas lapsi: Shutterstock lisenssikuva
SSTK-0A68A-7781