Kiusaamiseen ei saa tottua

8.4.2021 klo 14:30 Uutiset

”Kolme alle 16-vuotiasta  poikaa kiusasi vuosikausia neljättä. Juhliessaan yhden syntymäpäivää, pojat kiduttivat neljännen kuoliaaksi. Nyt asiaa tutkitaan murhana.” Tämä HS-uutinen on tätä päivää Suomesta, äskettäin Koskelassa tapahtuneesta.

Liian moni joutuu kokemaan kiusaamista lapsesta aikuisuuteen. Kysymys on perimmiltään vallan käyttämisestä: Kiusaaja alistaa fyysisin ja henkisen väkivallan keinoin toisen oman valtansa alle. Kiusattu saadaan kokemaan heikommuutta pukeutumisessa, puhumisessa, käyttäytymisessä tai osaamisessa.

Kiusatun itsetunto murretaan. Kiusattu hyväksytään vain vajain oikeuksin joukkoon kuuluvaksi, mutta kiusaaja säätelee oikeuksia. Työpaikkakiusaamista on, jos uutta työntekijää ei perehdytetä, vaan jätetään hänet työpaikalla oman onnensa nojaan selviytymään ja ilkutaan selän takana ”osaamattoman” tekemisistä.

On tosiasia, että nähtyä kiusaamista ei aina oteta vakavasti. Kiusattu saatetaan myös vaientaa hiljaiseksi uhkaamalla tehdä vieläkin pahempaa.

Joissain tapauksissa kiusaaja ei edes ymmärrä kiusaavansa. Kiusaamisen malli voi kasvaa kiusatuksi joutumisen tai näkemisen perusteella. Kiusatusta tai kiusaamisen nähneestä voi kasvaa kiusaaja. Kiusaaja on itse myös avun tarpeessa

On rankkaa yrittää samaistua Koskelan kiusatun kohtaloon. Kiusaamisesta huolimatta hän hakeutui kiusaajiensa, kavereidensa seuraan. Hän ikäänkuin haki hyväksytyksi tulemista alistuttuaan omaan asemaansa. Saamme myös lukea kouluikäisten itsemurhista, joihin on epätoivoisesti päädytty pitkällisen kiusaamisen seurauksena.

Kiusaamisen pitää aina puuttua heti. Kiusatuksi joutumisesta pitää kertoa heti. Nämä ovat avaimia ongelman ratkaisemiseksi. On tilanteita, että heti puuttumisella kiusatusta ja kiusaajasta voi tulla hyvät kaverit.

Kiusattu ei saa syyllistää itseään kiusaamisestaan.

Tänä päivänä kiusattu saa apua, mikäli uskaltaa sitä hakea, mutta huomaa liian usein kiusaajan pääsevän kuin koira veräjästä. Useimmiten kiusaajiin ei puututa edes työpaikoilla, jos kyse on asemaltaan korkeammasta henkilöstä.

Loppuuko kiusaaminen sillä, että kiusattu siirtyy koulusta toiseen tai alainen vaihtaa työpaikkaa? EI LOPU, eikä lopu ehkä silläkään, että kiusaaja lähetetään pois. Kiusaaminen on se, mikä pitää poistaa.

Tämä tulee ottaa kouluissa yhteiskuntaopin ja terveystietoon kuuluvana asiana esille. Kiusaamisesta puhuminen ennaltaehkäisee, mutta tuo myös tapauksia esille. Kiusatun ei tarvitse kärsiä yksin asiasta, eikä hävetä tulleensa kiusatuksi. Kiusaamiseen liittyvät säännölliset kyselyt tuovat asian esille, jos kiusattu ei muutoin uskalla kertoa kiusaamisesta.

Kiusaaminen loppuu sillä, että asiaan puututaan paikan päällä ja heti.

Enkä näkisi pahana että kiusaaja suorittaisi sovittelutapahtuman jälkeen jonkin ”yhteiskuntapalveluun rinnastettavan” oikein mitoitetun sovitustoimenpiteen.

Sillä olisi varmasti ennaltaehkäisevä vaikutus. Kiusaaminen pitää kitkeä pois koko yhteiskunnasta!

Artikkelin kirjoittaja Tuija Järvinen on Kristillisdemokraattien sitoutumattomana ehdokkaana Kuopiossa.

Kuvat:
Poikaa pahoinpidellään koulussa/ Shutterstock lisenssikuva 1066233650
Kiusattua opiskelijaa lohdutetaan/Shutterstock lisenssikuva 519825475