Missä mennään, olemmeko liemessä?

Olemme liemessä, toteaa toimittaja Hammarberg (SK 28.3.) Porin talouden vuosikatsauksensa päätteeksi.

Ainakin politiikan liemet ovatkin tänä keväänä kiehuneet hellalle monet kerrat, kun kunnallisvaalikuume on saanut yhden, jos toisenkin laittamaan omasta keittolevystään maksimit päälle. Toisiaan on nälväilty ja tölväilty – toivottavasti keittotason puhdistaminen ei vaalien jälkeen osoittaudu liian vaikeaksi.

En käy ruotimaan Hammarbergin varsin osuvaa asiapitoista kirjoitusta, mutta haluan arvioida omalta kantiltani samoja tapahtuneita asioita.

Viime kevään ja kesän virkamiespaniikki oli suorastaan liioitellun tuntuista, mutta juuri kukaan ei halunnut uskoa valtiolta ilmeisen vääjäämättä tuleviin koronatukiin. Kun jokseenkin kaikki kunnat puhuivat karmeista alijäämistään, oli aivan selvää, että valtion oli suoranainen pakko tehdä jotakin.

Kun THL heitti hurjat jopa yli 10000 sairastuvaa/päivä ennusteensa, poliitikkojen oli pakko reagoida asiaan, ja nyt koronaepidemian kasvu on saatu Suomessa tasaantumaan. Pelottelu oli tehokas keino saada suomalaiset uskomaan tilanteen vakavuus, en siitä THL:ää moiti.

Porissa kyllä moitin aikanaan yleisöosastossakin virkamiesjohtoamme liiallisesta paniikkimielialojen lietsomisesta. Heillä näytti olevan vahva tarkoitushakuisuus niin kouluverkon kuin perusturvankin äkkijarrutuksiin. Kouluverkko säästyi, mutta perusturvan kesä ja syksy olivat monelle vanhukselle ja vammaiselle ankeita. Moneen kertaan ehdotettuja lomautuksia ja irtisanomisia ei sentään tehty, ja nyt tilinpäätöksessä syntyvän 4,2 miljoonan euron ylijäämän valossa tuo ei ollut huono päätös.

Missä nyt sitten mennään? Olemmeko liemessä?

Kyllä tulorakenteeltaan köyhä kaupunkimme on aina jonkinmoisessa liemessä. Yksittäinen positiivinen tilinpäätös ei saa tuudittaa meitä siihen uskoon, että tulevaisuudessa kaikki on helppoa.

Kuntatalouden asioita käsittelevän seminaarin yhteydessä eräs asiantuntija ennusti, että soteuudistuksen jälkeen tulevassa pakollisessa kunnallisveron alennuksessa määräytyvä veroprosenttimme olisi 0,5% – yksikköä liian alhainen kattaakseen jäljelle jäävät eli perusturvan ulkopuoliset menot. Se tietäisi 6 miljoonan euron alijäämää, mutta ei sentään noin 15 miljoonaa, joka samalla veroprosentin alennuksella syntyisi, jos tälle vuodelle tehtyä veronkorotusta ei olisi tehty.

Rahaa voi saada tuloja lisäämällä. Varmin keino on houkutella Poriin kannattavia, yhteisöveroja tuovia ja työllistäviä yrityksiä. Bioenergo ja Critical Metals sekä Kirjurinluodon kylpylähanke voivat onnistuessaan nostaa talouttamme merkittävästi. Näiden edistämisestä on virkamieskunnallemme annettava kiitos. Näyttää siltä, että Porikin on oppimassa yritysystävällisyyden edut.

Aina on kuitenkin varmistettava, ettei saapuva yritys kohtuuttomasti pilaa lähiasukkaiden elämää ja ympäristöä. Virkamiesten ja poliitikkojen on osaltaan vahdittava laitoksen päästöjä, melu- ja hajuhaittoja, sekä maisemallisten arvojen säilymistä. Esimerkiksi kylpylän maisemalliset ja parkkipaikkaongelmat sekä liikenteen sujuvuus ja alueelliset liikuntamahdollisuudet pitää turvata osana normaaleja prosesseja. Samalla kannattaa myötävaikuttaa kylpyläpalvelujen laajentamiseen myös tarjottavien fysikaalisten hoitojen ja kuntoutuksen puolelle.

Kevät edistyy ja kesä tulee. Koronarokotukset etenevät. Valo lisääntyy. Pääsiäisen sanoma julistaa meille tulevaisuutta ja toivoa.

Lisätään nämä mausteet liemeemme, niin  – kyllä se siitä!

Simo Korpela

Kaupunginvaltuuston II vpj,  (kuntavaaliehdokas, kristillisdemokraatit)