Panu Rantakokko on 48-vuotias aviomies ja kolmen lapsen isä (20-, 18- ja 16-vuotiaat). Hän toimii erikoistutkijana Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella, jossa työtehtävät liittyvät elinympäristön kemikaalien terveysvaikutuksiin. Hänellä on myös luottamustoimia kristillisissä järjestöissä.

”Harrastan liikuntaa kuten sauvakävelyä ja pyöräilyä. Valotan ohessa ajatuksiani kuntavaaliehdokkaana taloudesta, terveydestä ja ympäristöstä:

Puhdas vesi on kultaa arvokkaampaa.

Hyvää hoitoa kohtuuajassa, sähköä töpselistä, lämpöä lämpöpatterista, hyvää ilmaa hengittää ja turvallinen vesi hanasta ovat jokaisen kuopiolaisen saatavilla olevaa jokapäiväistä ylellisyyttä. Ne eivät kuitenkaan ole itsestäänselvyyksiä. Näiden riippuvuus vahvasta taloudesta käy selväksi vierailemalla vaikkapa Venäjän Karjalan alueilla, joissa on ongelmia kaikilla edellä mainituilla sektoreilla.

Monet näistä ja muista ylellisyyksistämme ovat merkittäviltä osin kaupungin rahoittamia. Vaatimukset palveluista ilman kestävää tulopuolta ja tuloverokertymää talouden rakenteissa on tavalla tai toisella kestämätöntä yli varojen elämistä.

Terveyden ja talouden yhteys on melko ilmeinen palvelujen rahoittamisen näkökulmasta. Terveydenhuollon ympäristövaikutuksia on vaikeampi hahmottaa. Useampi tietää, että henkilöautoliikenteen CO 2-päästöt ovat noin 9% Suomen kokonaispäästöistä. Päästöjä pyritään leikkaamaan liikennettä sähköistämällä ja voimakkailla politiikkatoimilla puoleen nykyisestä vuoteen 2030 mennessä. Harva tietää, että terveydenhuollosta eri tavoilla tulevien CO2 -päästöjen on arvioitu olevan lähes yhtä suuret, 7% Suomen kokonaispäästöistä! Miten näitä päästöjä vähennetään niin, ettei terveydenhuollon saatavuus ja tehokkuus kärsisi?

Lapsia tulee kannustaa harrastamaan liikuntaa.

Yksi selkeä vastaus on, että terveydenhuollon painopisteen pitäisi olla terveyden huollossa, ei sairauksien hoitamisessa. Jokainen käymättä jäänyt sairaalareissu tai toiselta puolen säännöllinen terveystarkastus vähäisillä jatkohoitotarpeilla, sekä itse kunkin vähentyvät sairaslomat varmasti parantavat taloutta ja säästävät ympäristöä.

Sairastumista ennaltaehkäisevät terveet elämäntavat sekä työhyvinvointi pitää saada entistä enemmän kunniaan. Eikä sovi unohtaa psyykkistä hyvinvointia nuoruudesta lähtien. Jokainen syrjäytymisestä pelastettu nuori tuo kuntataloudellemme säästöä 1,2 miljoonaa euroa hänen elämänsä aikana.

Kuopio on yliopistokaupunki ja kannatan investointeja tutkimukseen, jolla pyritään analysoimaan paikallisen kaupunkirakentamisen, työllisyystilanteen, koulutus- ja ammattitarjonnan, sekä ilmastomuutoksen ja sen torjuntatoimien aiheuttamia vaikutuksia terveyteen kokonaisuudessa.

Tämä loisi pohjan sille, että voimme ylläpitää hyvinvointia Kuopiossa kestävämmin ja kustannustehokkaammin.”

Kuvat: Shutterstock lisenssi SSTK-0D93B-22DA