Nämä ovat osaltani viidennet kuntavaalit ja yhteensä yhdeksännet vaalit, joissa olen itse ehdokkaana. Kuntalaisten ja kansalaisten kanssa keskustellessani olen pannut merkille, että yllättävän monet eivät tiedä, miten suomalainen vaalijärjestelmä toimii käytännössä. Ajattelin selventää sitä lyhyen oppimäärän mukaan seuraavassa.

Tärkein luku on puolueen tai valitsijayhdistyksen saama kokonaisäänimäärä. Olettakaamme, että puolue saa ääniä yhteensä 10 000. Tämä äänimäärä antaa puolueelle x-määrän valtuutettuja. Valtuutettujen määrä määräytyy kunnan asukasmäärän perusteella. Väkiluvultaan 100 001–250 000 asukasta olevissa kunnissa, valtuutettujen lukumäärä on 59, kuten meillä Kuopiossa.

Puolueen sisällä ehdokas AA saa eniten ääniä, äänimäärä voi olla esim 500.
Hän saa suhteelliseksi äänimääräksi 10 000, eli puolueen saaman kaikkien äänien yhteismäärän. Tuota suhteellista äänimäärää sanotaan vaalien jälkeisessä tulospalvelussa vertausluvuksi.
Toiseksi eniten ääniä saaneen vertausluvuksi tulee 10 000 : 2 = 5 000.
Kolmanneksi eniten ääniä saaneen vertausluku on  10 000 : 3 = 3 333.
Neljänneksi eniten ääniä saaneen   vertausluku on  10 000 : 4 = 2 500.
Viidenneksi eniten ääniä saaneen   vertausluku on  10 000 : 5 = 2 000 jne.

Tällä tavalla lasketaan kunkin puolueen tai valitsijayhdistyksen kohdalla ja saadaan kullekin ehdokkaalle vertausluku, joka on aivan eri kuin heidän saamansa absoluuttinen (todellisesti annetut  äänet) äänimäärä.

Näin lasketaan jokaiselle ehdokkaalle vertausluku. Nämä äänimäärät järjestetään suuruusjärjestykseen siten, että suurin vertausluku on ensimmäisenä, toiseksi suurin toisena jne. Kuopiossa 59 suuruusjärjestyksessä suurimman vertausluvun saaneet ehdokkaat valitaan kaupunginvaltuutetuiksi. Puolueiden sisällä varavaltuutetun paikan saavat ne ehdokkaat, jotka valtuustoon valittujen ehdokkaiden jälkeen ovat saaneet seuraavaksi eniten absoluuttisen määrän ääniä.

Edellä selostettu tarkoittaa käytännössä, että pienestä puolueesta voi tulla valituksi valtuustoon pienemmällä absoluuttisella äänimäärällä kuin isommasta puolueesta. Tämä sillä edellytyksellä, että puolueen saama kokonaisäänimäärä ylittää alimman suhteellisen äänimäärän, joka oikeuttaa valtuustopaikkaan.

Nämä faktat on kuntalaisen syytä tiedostaa, kun hän menee äänestämään. Eli pienille puolueille annettu ääni ei mene hukkaan.

Kristillisdemokraattien tavoitteena on saada valtuustoon vähintään neljä (4) edustajaa, unelmamme on viisi (5). Viisi valtuutettua toisi meille automaattisesti yhden jäsenen kaupunginhallitukseen.

Kuvassa KD Kuopion valtuustoryhmä vv 2017 – 2021

Toivon, että Sinä, joka luet tämän tekstin, äänestät KD Kuopion kuntavaaliehdokkaita.

Sinun äänesi tuo meitä lähemmäksi unelmaamme!

Kirjoittaja on KD valtuustoryhmän puheenjohtaja Björn Cederberg

Ohessa linkki asian havainnollistamiseksi YLE:n tulospalveluun vuoden 2017 kuntavaaleista