Tuoko aluevaalit demokratiavajeen uudelle hyvinvointialueelle?

26.11.2021 klo 17:08 Uutiset

Poliittisessa päätöksenteossa demokratian sanotaan toteutuvan, kun päätöksen takana on enemmistö. Se ei kuitenkaan poista velvollisuutta kuulla asianosaisia, vaikka kuulemisen mielletään pääsääntöisesti velvoittavan vain viranomaistoimintaa.

Hallintolain mukainen kuuleminen tarkoittaa, että ”asianosaiselle on ennen asian ratkaisemista varattava tilaisuus lausua mielipiteensä asiasta, sekä antaa selityksensä sellaisista vaatimuksista ja selvityksistä, jotka saattavat vaikuttaa asian ratkaisuun.”

Itsenäisyyden ajan suurin sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelujen uudelleenorganisointi ja toimintatapojen uudistaminen tapahtuu Hyvinvointialueitten (HVA) aloittaessa toimintansa 1.1.2023.

Miten tässä muutoksessa kuullaan asukkaita Pohjois-Savossa? Ensimmäinen kuuleminen tapahtuu jo äänestyspäivänä 23.1.2022. On syytä tiedostaa, että tuleva aluevaltuusto on jo sellaisenaan päätöksentekoelin, jossa asukkaita on kuultu. Olen kuullut aluevaaleista jo sanottavan, ”ettei voisi vähemmän kiinnostaa”. Sanojat antavat silloin äänestyspäivänä päätösvaltaa muille enemmän kuin ”laki sallii”.

Valittava aluevaltuutettu on oman kuntansa sekä koko Pohjois-Savon alueen valtuutettu. Kun heihin otetaan yhteyttä, aluevaltuutettu ei voi kysyä asialla olijalta puoluekirjaa tai ”ketä äänestit?”. Jokainen heistä kantaa yli puoluerajojen velvollisuutta ja vastuuta kuunnella kaikkien Pohjois-Savon alueen asukkaiden huolia. Tuleeko sitten kuultua sellaista kuntaa, josta ei tullut yhtään valtuutettua valituksi?

Hyvinvointialueella on huomioitava kaikkien kuntien ja asukastaajamien tarpeita. Mitä vähemmän tammikuussa äänestetään, sitä enemmän syntyy huolta siitä, että HVA:n palveluverkkoon tehtäviä muutoksia saatettaisiin runnoa läpi yksinkertaisella valtapuolueiden ja kaupunkikeskittymien enemmistöillä. Esimerkiksi palveluverkosta päätettäessä, siitä on tehtävä maaseutuvaikutusten arviointi. Erityistä huomiota tulee kiinnittää sellaisten kuntien kuulemiseen, joilta ei valita yhtään edustajaa aluevaltuustoon. Sellaisesta kunnasta tulisi saada edustaja mukaan vähintään yhteen lautakuntaan, muuten pienempien kuntien ääni voi hävitä päätöksenteossa kokonaan. Lautakuntiin määrättävien ei tarvitse olla vaaleissa valittuja aluevaltuutettuja, vaan asiantuntijoita eri kunnista aloiltaan.

On selvä, että aluehallintoon tarvitaan asukastaajamien pitäjäraadin, vanhus- ja vammaisneuvoston, sekä nuorisovaltuuston kaltaisia yhteistoimintaelimiä. Alhaisen äänestysaktiivisuuden demokratiavajeen voi yrittää korjata myös uusilla osallistumistavoilla. Sellainen voisi olla esimerkiksi ”erätaukokeskustelun tyylinen vaikutusfoorumi” hyvissä ajoin ennen päätöksentekoa, jolloin kunnasta voitaisiin valita keskusteluun osallistumaan etäyhteydellä muita kuin valtuutettuja. Tässä päättäjät voisivat haastaa kuntalaisia esittämään ratkaisuvaihtoehtoja. Keskustelufoorumi pääteyhteyksineen voisi olla esimerkiksi kirjastossa, jolla on oma tehtävänsä sananvapauden ja sitä kautta kuulemisen edistämisessä.

Rauno Taskinen, kapt evp.
kaupunginvaltuutettu (kd), Kuopio

Kirjoitus julkaistu Iislamen Sanomissa 23.11.2021