Pelko ei kuulu rakkauteen

25.3.2022 klo 14:13 Uutiset

Tiedätkö mitä naapurissasi tapahtuu? Oletko itse tilanteessa, jossa sinuun kohdistuu henkistä, fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa? Koti on usein väkivallan uhreille vaarallisin paikka.

Lähisuhdeväkivalta on Suomessa suuri ihmisoikeusongelma — EU-maista Suomi on tilastojen kärkipäässä. Tilastokeskuksen raportista selviää, että lähisuhdeväkivalta on sukupuolittunut ilmiö: noin 77 % aikuisista uhreista oli naisia. Suomessa kuolee vuosittain noin 20 naista entisen tai nykyisen kumppanin surmaamana. Siksi onkin hälyttävää, miten heikosti lähisuhdeväkivaltaa tunnistetaan ja otetaan puheeksi esimerkiksi terveydenhuollossa. Naisiin kohdistuva väkivalta, häirintä tai hiljentäminen eivät kuulu hyvinvoivaan demokratiaan.

Lähisuhdeväkivalta on haastava, mutta konkreettinen esimerkki monialaisesta kansanterveysongelmasta, jonka tehokkaampi hoitaminen säästäisi niin ihmishenkiä, terveitä elinvuosia kuin julkista rahaa. Tuoreilla aluevaltuustoilla onkin vastuullinen tehtävä luoda toimivat rakenteet lähisuhdeväkivallan ehkäisemiseksi.

Väkivaltaan on kyettävä puuttumaan jo varhaisessa vaiheessa parantamalla mahdollisuuksia avun ja tuen saantiin ja lisäämällä matalan kynnyksen palveluita. Palveluiden suunnittelussa tulee huomioida eri naisryhmien, esimerkiksi asunnottomien ja maahanmuuttajataustaisten naisten, erityistarpeet ja palveluiden alueellinen kattavuus.

Väkivalta vaikuttaa yksilön koko omanarvontunteeseen ja perusluottamukseen. Usein väkivalta alkaa hienovaraisena, esimerkiksi nimittelynä, taloudellisena rajoittamisena tai ihmissuhteista eristämisenä. Väkivallan kokemus tulee uhrille usein yllätyksenä ja kokemukseen liittyy aina kriisin kokeminen. Kriisi itsessään vaikuttaa kykyyn toimia ja avun pyytäminen voi olla hankalaa.

Niin kauan kuin väkivalta pysyy kodin tai parisuhteen salaisuutena, se voi elää omaa elämäänsä, pitkittyä ja muuttua vakavammaksi kenenkään estämättä. Ensimmäinen askel väkivallan pysäyttämisessä on hiljaisuuden murtaminen. Väkivallan pitkäaikaisista seurauksista huolimatta väkivallan kokemuksista toipuminen on mahdollista.

Mirja-Riitta Sjöholm
Kirjoittaja on Turun kristillisdemokraattien johtokunnan jäsen sekä Naisjärjestöt yhteistyössä (NYTKIS ry) Varsinais-Suomen aluetoimikunnan jäsen