”Aluevaltuusto kävi keskustelun hyvinvointialueen strategian painopisteistä. Kristillisdemokraattien puheenvuoron piti ryhmäpuheenjohtaja Marika Visakorpi ryhmässä käydyn laajan keskustelun pohjalta. Tärkeimmiksi painopisteiksi KD-ryhmä haluaa nostaa kolme asiaa: 1) Palveluiden saatavuuden ja saavutettavuuden parantaminen, 2) Henkilöstä hyvinvoinnista ja saatavuudesta huolehtiminen ja 3) Hyvinvoinnista ja terveydestä huolehtiminen. Koko puheenvuoro alla.”

KRISTILLISDEMOKRAATTIEN RYHMÄPUHEENVUORO ALUEVALTUUSTOSSA 29.3.2022

STRATEGIAN PAINOPISTEALUEET
Hyvinvointialueen strategian laatiminen on tärkeä askel uuden alueen rakentamisessa. Itse asiassa sitä voisi luonnehtia oleelliseksi kulmakiveksi tai rungoksi sille kaikkein tärkeimmälle tavoitteellemme eli asukkaiden hyvinvoinnin edistämiselle. Hyvinvointialuelaissa strategiassa edellytetään lisäksi otettavan huomioon palvelujen järjestämistä ja tuottamista koskevat strategiset linjaukset, alueelle säädetyt palvelutavoitteet, omistaja- ja henkilöstöpolitiikat sekä asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet.
Kristillisdemokraattinen valtuustoryhmä näkee tärkeimpinä strategian painopistealueina seuraavat kolme asiaa, jotka kytkeytyvät vahvasti jo esillä olleisiin tarkastelun näkökulmiin:
PALVELUIDEN SAATAVUUDEN JA SAAVUTETTAVUUDEN TURVAAMINEN
Tilanne kunnissa tällä hetkellä vaihtelee melko paljon. Esim. lääkäriin pääsy perusterveydenhuollossa viikon sisällä vaihteli tämänhetkisten palveluntuottajien osalta 16 %:sta 100 %:iin kaikista hoitoonpääsykäynneistä. Tavoitteemme tulee olla, että Keski-Suomen asukkaat asuinpaikasta riippumatta pääsevät niin terveys- kuin sosiaalipalveluihin kohtuullisessa ajassa ja että pelastuspalvelut tavoittavat palvelutasopäätöksen mukaisesti asukkaat eri puolilla maakuntaa. Kristillisdemokraatit kannattavat lähipalveluiden turvaamista perustasolla sote-keskusten kautta. Myös liikkuvia ja kotiin vietäviä palveluita tulee kehittää, kun se on tarkoituksenmukaista.

On tärkeää muistaa kaikessa terveyspalveluiden lisäksi myös sosiaalipalvelut. Haluammekin nostaa esille erityisesti vammaispalvelut, joissa on myös aika ajoin ollut haastetta palveluiden saatavuudessa. Oletettavaa on, että eri kunnissa on myös tulkittu palveluiden myöntämisperusteita jossain määrin eri tavoin.

Sähköisiä palveluita ja ajanvarausta tulee myös kehittää ja näemme siinä monia mahdollisuuksia ja ihmisten arkea helpottavia ratkaisuja, silloin kun se tilanteeseen sopii. OmaKS palvelusta on hyviä kokemuksia, joten sitä kannattaa kehittää edelleen. Olennaista on myös se, että sähköisten järjestelmien ohella turvataan asukkaiden yhdenvertaisuus ja huolehditaan myös muunlaisen yhteydenottotavan tai palvelun mahdollisuudesta. Kaikille sähköinen toimintatapa ei ole eri syistä johtuen mahdollinen. Erityistä huomioita tulee kiinnittää järjestelmien toimivuuteen. Valitettavasti alueella on myös kokemuksia siitä, että järjestelmät tukkeutuvat ja takaisinsoittoa ei kuulu. Tässä toki myös henkilöstöresurssit näyttelevät olennaista osaa.

Palveluiden saatavuuteen kytkeytyy myös väestön ikääntymisen kysymys. Ikäihmiset ovat merkittävä voimavara ja aktiivinen osa alueen väestöä. On kuitenkin myös selvää, että iän myötä palvelutarpeet kasvavat ja niihin tulee aktiivisesti varautua. Tässä näemme monia mahdollisuuksia asumisvaihtoehtojen monipuolistamisella. Erityisesti tarvitaan lisää välimuotoista asumista kotihoidon ja tehostetun palveluasumisen välille kuten senioritaloja, joissa olisi lähellä saatavilla apua tarpeen mukaan. Tämäkin vaatii yhteistyötä kuntien kanssa.

HENKILÖSTÖN HYVINVOINNISTA JA SAATAVUUDESTA HUOLEHTIMINEN
Aivan kriittinen kysymys alueella tulee olemaan henkilöstön pito- ja vetovoima. Terveydenhuollon työntekijöiden lisäksi rekrytointihaasteita on myös sosiaalityöntekijöiden ja pelastustoimen osalta. Tärkeää olisi pystyä turvaamaan myös VPK-toiminta tulevaisuudessa. Sillä on iso merkitys harvemmin asutuilla paikkakunnilla pelastuspalveluiden turvaamisessa. Henkilöstön hyvinvoinnin kannalta olennaisia kysymyksiä ovat toimivat työolot, mahdollisuus keskittyä olennaiseen ja käyttää riittävästi aikaa työtehtäviin sekä hyvä johtaminen. Viimemainittuun kuuluu olennaisesti työntekijöiden aito kuuleminen heitä koskevissa asioissa. Valitettavasti vaikuttaa siltä, että esim. sairaala Novan monissa tilaratkaisuissa ei ole henkilöstönäkökulmaa otettu riittävästi huomioon ja tilat eivät ole kaikilta osin toimivat. Henkilöstöä tulee kuulla jatkossa koko alueella paremmin ja pyrkiä ratkaisemaan esillenousevia asioita käytännön toiminnassa. Palkkakysymyksiin enemmälti menemättä toteamme, että palkkojen harmonisointi voi aiheuttaa myös lisähaastetta saada työntekijöitä pienemmille paikkakunnille kun palkkahoukutin ei ole enää käytettävissä. Toisaalta rekrytointihaasteet voivat johtaa taloudellisesti kestämättömiin keikkatyöntekijäratkaisuihin, joista niistäkin on alueella runsaasti kokemusta. Yhtä kaikki henkilöstökysymykset ovat aivan keskeisiä hyvinvointialueen tulevaisuudelle.
Varsinaisen työn ohella myös vapaaehtoistoimintaa kannattaa kehittää. Keski-Suomessa on saatu hyviä kokemuksia esim. Auttavat Kylät -hankkeesta, jossa vapaaehtoiset koulutetut pelastusryhmät toimivat pelastustoimen tukena ja Vapari on välittänyt vapaaehtoisia pitämään seuraa mm. kotihoidon asukkaille.

HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMINEN
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on alue, joka koskettaa jatkossa niin kuntia kuin hyvinvointialueita. Tähän kytkeytyy olennaisesti myös ennaltaehkäisy ja varhainen puuttuminen laajemmin. Kristillisdemokraattinen ryhmä näkee ensiarvoisen tärkeänä, että lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia pystytään tukemaan ja tarjoamaan apua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Jotta tässä onnistuttaisiin, on tehtävä saumatonta yhteistyötä kuntien varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kanssa. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen vaikuttavat olennaisesti myös liikunta- ja kulttuuri, mitkä sektorit jäävät lähinnä kuntien hoidettaviksi, mutta yhteistyötä on hyvä tehdä näilläkin alueilla. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisellä on isoja vaikutuksia yksiöiden elämän laatuun. Samalla se on yksi merkittävimmistä keinoista vaikuttaa kustannusten hillitsemiseen.

Kustannusten pitäminen hallinnassa tulee olemaan yksi hyvinvointialueen läpileikkaavista teemoista, joka on pidettävä mielessä kaikessa päätöksenteossa.
Kuntien lisäksi hyvinvointialue tarvitsee hyvää yhteistyötä muiden tahojen kanssa. Yritysten ja järjestöjen palvelutuotantoa tarvitaan jatkossakin eri muodoissaan. Palvelusetelit ovat monessa kohtaa osoittaneet toimivuutensa ja mahdollistavat pientenkin yritysten osallistumisen. Kummankin osapuolen kannalta oleellista on myös toiminnan jatkuvuus. Tässä tarvitaan sekä yritysten että järjestöjen toimintaedellytysten ymmärrystä, että luotettavuutta palvelun tuottamisessa. Mikäli yksityinen palveluntuottaja syystä tai toisesta päätyy lopettamaan sopimuksen, on hyvinvointialueen joka tapauksessa huolehdittava asukkaiden palveluiden järjestämisestä.
Asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien turvaaminen on yksi hyvinvointialueen tavoitteista. Vanhus- ja vammaisneuvostot sekä nuorisovaltuusto toivon mukaan toimivat yhtenä kanavana, mutta lisäksi tarvitaan suoraa liittymäpintaa asukkaisiin. Nyt auki oleva strategiakysely on hyvä alku, mutta valitettavasti vastausaika on niin lyhyt, ettei se välttämättä tavoita kovin monia. Jatkossa olisikin toivottavaa antaa enemmän vastausaikaa.
Kiitämme muita ryhmiä hyvin alkaneesta strategiakeskustelusta, joka jatkukoon hyvässä hengessä eteenpäin Keski-Suomen asukkaiden parasta tavoitellen!