Harva tietää, että Ukraina ja Venäjäkin ovat Naton rauhankumppaneita, kuten muun muassa Ruotsi, Valko-Venäjä ja Sveitsi. Kumppanuus ei tuonut Ukrainalle turvaa Venäjää vastaan. Onko Suomella olemassa meille enemmän lupaava Nato-optio?

JO KUUSI VUOTTA sitten Suomen osallistuessa Nato-harjoituksiin Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola sanoi, että Suomi ei ole enää kylmän sodan neutraali valtio. ”Olemme turvallisuuspoliittisessa liittosuhteessa läntiseen maailmaan, ja siellä keskeisenä valtiona on Yhdysvallat” (mtvuutiset.fi 4.3.2016).

Aaltola viittasi Suomen kaksi vuotta aiemmin allekirjoittamaan tehostettuun rauhankumppanuussopimukseen Naton kanssa, vaikka se on yhteisymmärryspöytäkirja. Yleisesti sitä sanotaan isäntämaasopimukseksi.

PRESIDENTTI Sauli Niinistö ja ulko­poliittinen ministerivaliokunta päättivät heinäkuussa 2014, että Suomi allekirjoittaa yhteisymmärryspöytäkirjan Naton kanssa. Sen allekirjoitti silloinen puolustusvoimien komentaja Jarmo Lindberg Naton huippukokouksessa Walesissa 4.9.2014. Ruotsi allekirjoitti vastaavan asiakirjan.

YHTEISYMMÄRRYSPÖYTÄKIRJA (Memorandum of understanding, MoU) ei ole kansainvälinen sopimus eikä juridisesti valtiollinen sopimus vaan puolustuspoliittinen puiteasiakirja.

Pöytäkirja ilmentää valtioiden ja Naton välistä yhteisymmärrystä, jolla ei kuitenkaan aseteta allekirjoittajille oikeudellisesti sitovia velvoitteita, kuten puolustaa sotaan joutunutta maata.

Puiteasiakirjalla luodaan toimintaperiaatteet yhteistyölle. Pöytäkirjan soveltamisesta käytäntöön, kuten tukikohtien perustamisesta ja isäntämaatuen antamisesta isäntämaassa oleville tai isäntämaan tukemille Naton joukoille Naton sotilaallisen toiminnan aikana, osapuolet päättävät aina tapauskohtaisesti.

ISÄNTÄMAASOPIMUKSEN allekirjoittamisesta tehtiin useita kanteluja oikeuskanslerille. Puolustusministeriö toi esille, että teknisestä järjestelystä oli kerrottu eduskunnalle ensi kerran jo vuoden 2010 aikana ja allekirjoittamisesta oli päätetty puolustusministeriössä 26.8.2014 – siis ennen Walesin kokousta.

MEILLÄ EI OLE muita maita parempia turvatakuita Natolta. Jos joudumme sodan uhan tai sodan kohteeksi, puolustuksemme perustuu oman ajantasaisen sota­kalustomme käyttämiseen ja maamme koulutetun sotaväen ja reservin kykyyn torjua hyökkäävä vihollinen. Tällä hankimme aikaa poliittisille päättäjille rauhan solmimiseksi.

Paluuta puhtaaseen neut­raaliu­teen, jollaista Venäjä vaatii Ukrainalta sotatoimien lopettamiseksi, Suomella ei enää ole. Naapurimaamme Venäjä toteuttaa omia, historiaankin perustuvia geopoliittisia tarkoitusperiään täysin mielivaltaisesti.

SUOMEN OSALLISTUESSA yhteisymmärrysmaana Naton puolustusliiton yhteisiin harjoituksiin siellä harjoitellaan aina jotakin vihollista ja sen aiheuttamaa uhka­kuvaa vastaan. Vihollinen nimetään harjoituksessa värillä, ei valtion nimellä.

Venäjän laajennettua massiivisesti sotatoimiaan Ukrainassa vihollinen itse paljasti värinsä. Oman yhteensopivuutemme ja kyvykkyytemme länsiliittoumaan olemme osoittaneet jo MoU-yhteisymmärryksessä. Liitto on aikailematta vahvistettava valtiolliseksi.

Rauno Taskinen, kapteeni evp
kaupunginvaltuutettu (kd.) Kuopio

Artikkelin Kuvituskuva: Ilmavoimat/kuvassa uusi tuleva hävittäjä F-35 ja nykyinen F18 F/A