Onko rajaturvallisuudellemme yhteistä nimittäjää?

8.7.2022 klo 09:26 Uutiset

Suomessa rajojen sulkemisesta on käyty poliittista kädenvääntöä. Maanpuolustuksellisella näkökannalla rajat sulkemalla halutaan estää Suomeen tunkeutuminen sotilaallisin-, terroristitarkoituksin, tai hybridivaikuttamisen keinoin.

Tunnistaaksemme uhkat, on syytä katsoa, mitä tapahtuu lähialueen rajojen läheisyydessä.

Puola ei luota Venäjään ja on osoittanut sen lausunnoillaan ja toimenpiteillään. Puola lisää sotilaskoulutusta, sillä 94 % puolalaista näkee Venäjän uhan olevan todellinen. Puola on luvannut nostaa 300 000 sotilaan määrän kaksinkertaiseksi. Aselaki pyritään uudistamaan siten, että ampuma-aseita ja ampumaharjoittelua saadaan järjestettyä siviileille. Ukrainan pakolaiset ovat saaneet kauttakulun tai uuden kodin puolalaisten auttamana.

Venäjä on kohdistanut voimakasta propagandaa Liettuaa kohtaan venäläisten tv-kanavien kautta, joita Liettuassa voidaan katsella. Venäjä uhkaa vakavilla vastatoimilla, joilla olisi kielteisiä vaikutuksia Liettuan väestöön, sillä Liettua haluaa estää niin EU:n pakoterajoitusten kuin omien intressien perusteella Venäjältä kulkevat tavaratoimitukset Kaliningradiin.

Liettuan ja Puolan rajalla kulkee ”Suwalkin käytävässä” rautatie Venäjältä Valko-Venäjän kautta Kaliningradiin, jossa on Venäjän Itämeren laivaston päätukikohta. Venäjä on  harjoitellut Kaliningradissa Suwalkin käytävän haltuun ottamista. Liettua on herännyt viime vuosina vahvistamaan puolustustaan ja ottanut uudelleen käyttöön osittaisen asevelvollisuuden (US 23.6). Kyse on kuitenkin pienestä määrästä koulutettavia, 3500 vapaaehtoista vuodessa. Liettuan sotilaiden määrä lasketaan kymmenissä tuhansissa. Baltian maissa NATO-jäsenyydestä huolimatta ei tuoteta riittävää ja ammattitaitoista reserviä Suomen tavalla.

Liettuan laki ei salli laittomien siirtolaisten hakea turvapaikkaa maasta. EU:n tuomioistuin päätti 30.6, että Liettua toimii vastoin EU:n direktiivejä estäessään laittomaksi katsomiaan siirtolaisia hakemasta turvapaikkaa ja salliessaan heidän automaattisen säilöönottonsa (US 4.7). Liettua kuitenkin haluaa suojella kansallista turvallisuuttaan, sekä samalla EU:n ulkorajaa, sillä pakolaisia on toimitettu niin Puolan kuin Liettuan rajalle Valko-Venäjän toimesta.

Liettuassa nähdään rajoille hybridivaikuttamista, sekä tunnistetaan mahdollisuus, että maahantulijoiden joukossa on venäjämielisiä terroristeja.

Venäjälle ei riitä, että he saavat käyttää Valko-Venäjän aluetta, vaan he haluavat liittää Valko-Venäjän täysin toimiinsa. Venäjä tarvitsee sieltä sotilaita taistelemaan rinnalleen. Länsivaltiot on leimattu fasistiseksi ja uhaksi myös Valko-Venäjälle. Uhkan torjumiseksi Venäjä aseistaa Valko-Venäjää ohjusjärjestelmillä. Sota saattaa laajeta Valko-Venäjän avustuksella Ukrainan länsi- ja sisäosiin.

Kirjoitukseni yhteinen nimittäjä on Euroopan valtioiden keskenään liittoutumisella kasvava maanpuolustuskyky ja -tahto. Se vaikuttaa kunkin valtion rauhan ajan kykyyn tuottaa sotilaskoulutettua reserviä. Rauha tulee valmistautumisella tosissaan sellaiseen sotaan, ettei sitä tarvitsisi sotia.

Kari Pohjola,
KD, Kuopio

Kari Pohjola on asetettu eduskuntavaaliehdokkaaksi Savo-Karjalan vaalipiirin alueelta.

 

Artikkelikuva: Wikipedia, Suomen ja Venäjän rajapyykit maiden Suomen itäisimmässä pisteessä Ilomantsin Virmajärvellä

Juttu julkaistu Savon Sanomissa 8.7.2022

Tekstin kuvat:
1. Karttakuva Suwalkin käytävästä, Wikipedia
2. Kuvakaappaus videolta: Valko-Venäjä toimitti siirtolaisia Liettuan rajalle