Hallitus asetti 8.7.2022 parlamentaarisen maatalouden tulos- ja kehitysnäkymien arviointiryhmän maatalouden toimintaedellytysten ja suomalaisen ruoantuotannon turvaamiseksi muuttuvassa toimintaympäristössä. Työryhmän toimikausi kestää 1.4.2023 saakka (Valtioneuvosto.fi).

Työryhmän tehtävänä on laatia tiekartta maatalouden kestävän tuotannon ja kannattavuuden kehittämistavoitteista ja keinoista, sekä priorisoida toimenpiteistä ne, jotka tulisi nostaa hallitusohjelmaan ruuantuotannon huoltovarmuuden turvaamiseksi ja suomalaisen kannattavuuden vahvistamiseksi.

Aluksi kootaan tulo- ja kannattavuusselvityksiä kokonaisuuksiksi sekä arvioidaan oikeudellisesti, mitä toimenpiteitä on mahdollista panna toimeen byrokraattisen EU:n yhteisen maatalouspolitiikan toimintaympäristössä.

Maatalous tulee saada kannattavaksi.

Maataloustuottajan tulee saada elantonsa viljelyksiltä ja tuotantotoimistaan.

Kriisin aikana kaupasta ostetaan edullisempia ulkomaisia tuotteita. Viljan, lihan, juureksien, ja maitotuotteiden kiertoa tuottajalta ruokakaupan hyllylle on saatava yksinkertaisemmaksi, jolloin tuottajalle jäisi enemmän käteen.

Kotimaassa tuotettu on ekologisempaa kuin kauempaa kuljetettu, joten maataloudelle tulisi kohdentaa tukea ilmastotoimien nimessä. Silloin myös omavaraisuusaste ja huoltovarmuus parantuu.

Nyt kilpailuun on yritetty vastata tilakoon kasvattamisella. Tuottamisen kustannukset ovat kasvaneet ja tiloista tulee kannattamattomia. Nykymuotoinen maatila on miljoonaluokan tuotantolaitos, mutta pienemmilläkin tiloilla tulisi olla tuottamisen edellytykset. Maatilojen kiinteistöverotukseen tulee saada nopeasti huojennusta, sillä tämän päivän trendissä kalusto, jolla ennen tehtiin töitä, on joko ulosmitattu tai myyty.

Työryhmän pj. kansanedustaja Raimo Piirainen (sd.) kommentoi, että Venäjän hyökkäyssodan seuraukset vaikuttavat Suomen maatalouden toimintaan taloudellisessa mielessä myös tulevaisuudessa (12.7 Demokraatti). Työryhmän jäsen, kansanedustaja Peter Östman (kd.), on puhunut maatalouden huoltovarmuudesta jo pitkään.

Ruokakriisissä vehnätuotteet tulevat vähenemään. Vuoden 1997 lakimuutos mahdollistaa, että pakettipeltoja ja kesantoja voidaan ottaa laajemmin käyttöön. Suomella on mahdollisuus maataloustuotteiden omavaraisuuteen, sekä viennin lisäämiseen. Vienti lisäisi työpaikkoja ja toisi verotuloja. Jalostus ja uusien innovaatioiden hyödyntäminen toimivat viennin boosterina.

Olen pitänyt huonona, kun vihreät haluavat vähentää liha- ja maitotuotteiden kulutusta Suomessa. Heiltä työryhmässä on varapuheenjohtaja Hanna Holopainen, joka on aiemmin esittänyt, että vesipuhveleita voitaisiin hyödyntää maidontuotantoon ja kosteikkojen hoitoon myös Suomessa. Vesipuhvelin lantakin, kun on maanparannusainetta (Iisalmen sanomat 23.11.2021).

Eiköhän kuunnella ihan ensin mitä viljelijät,  liha- ja maitotilalliset sanovat. Siitähän tämän työn pitää lähteä liikkeelle.

Kari Pohjola,
KD Kuopion osasto,
Savo-Karjalan vaalipiirin
eduskuntavaaliehdokas
vaaleissa 2023

Iisalmen Sanomat 17.7.2022 ja
Savon Sanomat 27.7.2022

Artikkelikuva: Shutterstock lisenssikuva 97387079
Tekstikuvat: Porkkanasatoa; Shutterstock 731911033
Lehmiä laitumella; Shutterstock 1638926665