Keski-Suomen hyvinvointialueen budjetista ryhmäpuheenvuoro

29.11.2022 klo 21:01 Uutiset

KRISTILLISDEMOKRAATTIEN RYHMÄPUHEENVUORO HYVINVOINTIALUEEN BUDJETISTA 29.11.22

Olemme päässeet historialliseen hetkeen, ensimmäiseen hyvinvointialueen budjetin hyväksymiseen. Budjetin laatiminen on sikäli mielenkiintoista ottaen huomioon, että hyvinvointialueet eivät voi itse juurikaan vaikuttaa alueiden rahoitukseen, josta noin 90 % tulee valtiolta.

Talousarvioesitys on valmistelu 4 % eli 44 miljoonaan euroa alijäämäiseksi. Kuten jo lähetekeskustelussa totesimme, on tämä hyvin epätavanomainen ja normaalitilanteessa myös kestämätön tapa rakentaa budjettia. Tässä poikkeuksellisessa tilanteessa rahoituksen lopulta selvitessä vasta ensi vuoden aikana ja turvallisen siirtymän varmistamiseksi tätä voidaan kuitenkin pitää jotenkin mahdollisena tässä tilanteessa. Kun lisäksi otetaan huomioon, että vastuualueiden talousarvioesitykset ovat olleet yhteensä noin 100 M euroa suuremmat kuin käytettävissä oleva rahoitus, nähdään rahoitusvajaan valtion suunnasta olevan merkittävän. Kristillisdemokraatit onkin jo pitkään nostanut eduskunnan tasolla esille hyvinvointialueiden rahoituksen riittämättömyyttä ja vaatinut siihen korjauksia. Hallitus on valitettavasti vasta viime aikoina herännyt tähän ja toivon mukaan rahoituspohjaan saadaan korjausta.
Tulevien vuosin osalta haastetta tulee olemaan paitsi rahoituksen riittävyyden myös esim. väestökehityksen suhteen. Tämänhetkisen arvion mukaan Keski-Suomen väestö olisi vähenemässä vuoteen 2030 mennessä vain 1 %:lla, mutta vuoteen 2040 mennessä 4 %:lla. Toki etenkin jälkimmäinen luku voi vielä muuttua. Onkin tärkeää, että toteutamme hyvää perhepolitiikkaa hyvinvointialueella. Ikääntyneiden määrän arvioidaan kasvavan 15 %:lla vuoteen 2030 mennessä, mikä merkitsee myös mitä todennäköisimmin palvelutarpeiden kasvua. Onkin ensiarvoisen tärkeää, että pystymme noudattamaan sekä hyvin valmisteltua strategiaamme että vastuullista taloudenhoitoa. Tämä tarkoittaa myös sitä, että joudumme paneutumaan heti vuoden alusta myös rakenteellisiin asioihin.

Ensi vuoden budjetin lukujen arvioiminen tässä tilanteessa on varsin hankalaa ottaen huomioon, ettei suoranaisia vertailukuja ole saatavissa. Pidämme kuitenkin hyvänä sitä, että nyt tehty budjetti lähtee turvallisesta siirtymästä ja siitä, että mahdolliset muutokset tapahtuvat asteittain ja asiakkaat huomioon ottaen. Ylipäätään on tärkeää, että strategiassa mainittu ihmislähtöisyys toteutuu. Joudumme todennäköisesti jo heti alkuvuodesta miettimään, miten saamme rajalliset resurssit ja toisaalta asiakkaiden palvelutarpeet tyydytetyksi. Tässä työssä lautakuntien työ on myös keskeistä, jotta painopistettä saadaan siirrettyä ennaltaehkäiseviin palveluihin.
Mitä tulee ryhmärahoihin, emme kannata missään tapauksessa yli 1000 euron rahaa per valtuutettu. Ryhmämme pitäisi vähempääkin riittävänä, mutta kompromissina voimme tähän nykyiseen tasoon suostua. Ryhmärahat eivät tule mistään eri pussista, vaan ovat osa hyvinvointialueen myös palveluihin kohdennettavaa rahoitusta.

Hyvinvointialueen strategiasta johdetuissa mittareissa huomiota kiinnittää se, että tavoitteena on useassa kohdassa jonkun asian paraneminen esim. ”lasten ja nuorten koettu mielenterveys paranee”, mutta tavoitetasoksi 2023 on asetettu, ettei ”mielialastaan huolestuneiden määrä ei kasva”. Kristillisdemokraattien näkemyksen mukaan tavoitteen tulisi näissä kaikissa kohdissa olla strategian mukaisesti, että mittari menee parempaan suuntaan.
Olemme ilahtuneita siitä, että aluehallitus on priorisoinut toiminnan tavoitteeksi henkilöstön työhyvinvoinnin ja hyvän johtamisen, lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden vahvistamisen sekä sen että ikääntyneiden palvelurakennetta uudistetaan mm. yhteisöllisen asumisen ja kuntouttavan toiminnan lisäämisen kautta. Nämä ovat kaikki erinomaisen kannatettavia asioita. Jää kuitenkin epäselväksi, miten näitä konkreettisesti esitetään edistettäväksi. Kritisoimme myös tapaa, jolla aluehallituksen tekemät muutokset on merkitty: jos ja kun aluehallitus tekee muutoksia budjettiesitykseen, tulisi ne näkyä kirjauksina päätösesityksessä. Sen sijaan itse budjettikirjaan ei tulisi merkitä ”aluehallituksen priorisoimia tavoitteita”, koska budjetin hyväksyy lopulta valtuusto.
Hyvinvointialueen budjettikirjan rakentaminen ansaitsee kiitosta siltä osin, että rakenne on selkeä: toimialan kuvaus, painopistealueet sekä taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet. Mittarit tavoitteillekin on pääosin löydetty, mutta tavoitetasot ovat osittain jääneet vielä myöhempää määrittelyä vaille.

Niin tämän budjetin kuin ylipäätään hyvinvointialueen valmistelussa on tehty kovasti töitä, mistä KD ryhmä haluaa erityisesti kiittää viranhaltijoita, mutta myös muita valtuustoryhmiä. Jatketaan yhdessä työtä mahdollisimman hyvän hyvinvointialueen rakentamiseksi!