Velan otto on joskus välttämätöntä, kun tarvitaan hankkia jotain, johon säästöt eivät riitä. Usein se on oma asunto tai auto, tai velkaa on tarvittu opintolainaan. Yritysmaailmassa ja kirjanpidossa velkaa sanotaan vieraaksi pääomaksi.

Kuntien ja valtion tulot muodostuvat pääosin verotuloista ja jonkin verran julkisen hallinnon perimistä maksuista ja liikelaitoksien tuloksista. Tulojen ja menojen suhde on usein negatiivinen, eli rahoitusvaje on täytettävä vieraalla pääomalla. Vieraalla pääomalla on aina hinta, korko.

Suomen valtio on velkaantunut ripeässä tahdissa. Valtion velkaa on nyt enemmän ja velkaantuminen on nopeampaa kuin koskaan ennen. Korkojen noustessa velan takaisinmaksu vaikeutuu korkojen etusijaisuuden vuoksi. Syntyy kierre, jossa lisävelalla voidaan maksaa vain aikaisempien velkojen korkoja. Yhä suurempi osa veroista menee korkojen maksuun eikä hyvinvoinnin rakentamiseen. Kuinka kauan tällainen meno voi jatkua?

Puolueiden tulisikin kilpailla siitä miten velkaantuminen pysäytetään ja löydettävä eri puolueiden yhteinen tahto tehdä se. Paljon voimme itsekin tehdä. Kierrätys, ruoan ylijäämien hyödyntäminen, biotalouden tukeminen, lähiruuan käyttö ja joukkoliikenteen tehostaminen ovat koko maan laajuisena myös merkittävä ilmastoteko.

”Talouspolitiikan tavoitteena on edistää kestävää, työllisyyttä tukevaa talouskasvua ja vähentää julkisen talouden velkaantumista. Tarkoituksena on rakentaa talouden ja hyvinvoinnin vakaa perusta tuleville sukupolville”. Näin sanoo Valtionvarainministeriö nettisivuillaan. Kykeneekö Suomen hallitus katkaisemaan velkakierteen ja toimimaan lupauksensa mukaisesti?

Me kansalaiset ja yrittäjät joudumme tietysti mukaan taloustalkoisiin, mutta joskus se on tehtävä –
parempi alkaa sopeuttamaan ja sopeutumaan aiemmin kuin myöhemmin.

 

Ella Kärki
Yrittäjä, maaseudun asukas, kansanedustajaehdokas, KD
Savo-Karjalan vaalipiiri