Valtavat, jopa maailmanlaajuiset odotukset kohdistuvat nyt maa- ja metsätalouteen uusiutuvan energian raaka-aineen lähteenä, biodiversiteetin säilyttäjänä ja hiilen sitojana. Tämä lisää  erilaisten väitteiden esittämistä suuntaan, jos toiseenkin.

Yksi väitteistä on, että metsien hakkuut ovat lisääntyneet Suomessa niin, että metsää hakataan enemmän kuin puusto kasvaa. Luonnonvarakeskuksen (LUKE) tilastojen mukaan metsät kasvavat Suomessa kuitenkin edelleen nopeammin kuin niitä hakataan. LUKEn tilastojen mukaan Suomen puuston poistuma vuodelta 2021 oli 91,64 miljoonaa kuutiometriä, kun se vuonna 2020 oli 83,49 milj. m3, vuonna 2019 87,99 milj. m3 ja vuoden 2018 93,67 milj, m3. Aikasarja osoittaa, että poistuman määrä vaihtelee vuosittain. Poistuma sisältää hakkuukertymän, eli käyttöön korjatun runkopuun määrän sekä ne hakkuissa ja luontaisesti kuolleet puut, jotka jätetään metsään.

Viimeisessä 12. metsien inventoinnissa (2014 – 2020) havaittiin puuston keskimääräisen vuosikasvun alentuneen Pohjois-Suomen mäntymetsissä niin, että Suomen puuston keskimääräinen vuosikasvukin aleni tämän vaikutuksesta. Puun kasvu oli vuonna 2017 103,48 milj. m3 ja vuonna 2021 103,4 m3. Merkittävä osuus kasvusta 2013 – 2017 mittauspediodin aikana oli Pohjois-Suomesta. Silloin Lapissa kasvoi puuta 13,7 milj. m3 vuodessa, kun kasvu 1990-luvun alussa oli kahdeksan miljoonaa m3. Sotakorvausten ja Suomen jälleenrakentamisen aikaan 1960- luvulla Lappia hakattiin rajusti. Silloin syntyneet ’Osaran aukot’ ovat nyt metsittyneet. Soiden ojitus on vaikuttanut myös puun kokonaiskasvuun kasvattamalla metsämaan alaa 1950 – 1980. Nämä ojitetut suot kasvavat etupäässä mäntyä.

Vuoden 2022 kasvun aleneminen on LUKE:n mukaan männyn ja lehtipuun kasvun alentumista, kuusen kasvu on lisääntynyt ja sen ovat havainneet myös metsän omistajat. Kasvun alenemiseen vaikuttaa myös puulajisto, sillä Suomen puustosta lähes puolet on mäntyä. Siksi männyn kasvun muutokset vaikuttavat voimakkaasti puuston kokonaiskasvuun. Männyn kasvuindeksi on alentunut ja se selittyy mm. mäntymetsien ikärakenteen muutoksella ja ympäristötekijöiden, kuten sään, metsätuhojen ja männyn kukinnan ja siementuotannon vaikutuksista. Puuston kasvuun voi vaikuttaa myös hakkuutapojen muutos.

Puun kasvuun ja määrään vaikuttavat myös lisääntyneen hiilidioksidin lannoittava vaikutus, keskilämpötilan nousu, metsäojitukset, lumituhot sekä taimikonhoito-, metsänhoito- ja hakkuumenetelmät. On kai selvää, että voimakkaiden johtopäätösten tekeminen hakkuiden määristä ja niiden vaikutuksista hiilinielun vähenemiseen on oltava varovainen, sillä poistuma ja kasvu heilahtelevat vuodesta toiseen ja heilahtelujen taustalla on erilaisia loogisia selityksiä. Vielä ei tiedetä siis tämänkään hetken faktaa, eli sitä, onko lasku tilapäinen vai pysyvä, sanoo LUKE:n yliaktuaari Jukka Torvelainen ja jatkaa, että kasvun mittaaminen on vaikeampaa ja epätarkempaa kuin poistuman mittaaminen. Virhemarginaalia ja epätarkkuutta on siis runsaasti mennä metsään ja varsinkin, jos ei nähdä metsää puilta.

Ella Kärki
Kansanedustajaehdokas, Savo-Karjala, KD
Kirjoittaja on hallintotieteiden maisteri, metsätalousinsinööri (amk), yrittäjä ja maaseudun asukas.