Trendien lumoissa

10.3.2023 klo 19:14 Uutiset

Trendien lumoissa?

Porin eri asioihin tilaamia konsultteja eivät asukkaamme isommin rakasta. Näin siitä huolimatta, että heillä on hallinnassa alansa viimeinen tieto. Kaupunkilaistemme oma maalaisjärki on usein törmäyskurssilla trenditietoisten asiantuntijoiden kanssa.

Itsellänikin on tästä kokemus ajalta, jolloin käytiin kiivasta poliittista debattia siitä, pitäisikö kaupunginsairaalamme suosittu päiväkirurgia siirtää kokonaan Satakunnan sairaanhoitopiirin vastuulle keskussairaalaan. Tilattu konsulttikaksikko oli saanut tehdyissä tutkimuksissa selville sen, että niin hoitotulokset, kuin talouspuolikin olivat erittäin kilpailukykyiset keskussairaalaan verrattuna.

Konsultit ehdottivat silti oman päiväkirurgiamme alasajoa, joten kaupunginvaltuuston kokouksessa pyysin heitä perustelemaan kantansa. Muistan edelleen saamani vastauksen sanatarkasti: ”Se on kansainvälinen trendi.”

Onneksi kaupunginsairaalan kohdalla tehty trendimoka korjautui osittain jo aloitusvuonna 2014, kun sairaanhoitopiiri päätyi kuitenkin jatkamaan kaupunginsairaalamme leikkaustiloissa pienimuotoista kirurgiaa. Julkisen terveydenhuollon jonot ovat nytkin sen verran pitkät, että kaikki kapasiteetti on oltava käytössä. Saa sitten nähdä mitä hyvinvointialue lopulta tekee asioille.

Suomi oli pitkään koulujen oppimistuloksia vertailevan PISA – tutkimuksen kärjessä. Itämeri-projektin isossa koulutapahtumassa saksalainen kollegani vaati minulta vastausta Suomen erinomaiseen menestykseen. Totesin silloin hänelle, että olemme vuosia jäljessä opetusalan sen hetkisestä kehityksestä. Suomessa on vain selkeät vaadittavat opetussisällöt ja opettajat saavat kullekin sopivin metodein ne opettaa.

Nyt olemme opetusalallakin saaneet trendeistä kiinni. PISA- tutkimuksen tuloksemme ovat romahtaneet.

Suuri on nyt kaunista ja valtava kauneinta. Jättikoulut ovat nykyaikaa. Suuret opetusryhmien koot säästävät rahaa, ja myös se, että erityistä tukea tarvitsevat oppilaat on nidottu perusryhmiin ilman luvattuja lisäresursseja

Tietokoneet ovat kouluissa pyrkimässä hyvän palvelijan roolista isännän osaan. Kuitenkin ihmisen omassa päässä oleva tieto ja kokemus on ratkaisevaa, kun tarvitaan sosiaalisia kykyjä, luovuutta ja uusia innovaatioita. Kun entisajan isännällä oli käytössään 24-osainen tietosanakirja, hän tuskin saattoi sanoa tietävänsä kaiken. Kaikki internetissä oleva data ei myöskään voi korvata itse opittua ja sisäistettyä tietoa. Mikään digitaalinen alusta ei korvaa ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa tapahtuvaa oppimista ja henkistä kasvua. Näitä tavoitteita eivät laitteet ja ylisuuret ryhmät auta saavuttamaan.

Oppisisällöt pitäisi saada sellaisiksi, että yleissivistyksen tärkeät perusasiat opitaan ajan kanssa, eikä hypitä yhä uusien pikkudetaljien perässä yhdestä asiasta toiseen.

Tasa-arvon ehdoton vaatimus on tuonut lisää trendejä, tai oikeastaan dogmeja kouluunkin. Vaikka yli puolet suomalaisista edelleen kuuluu kirkkoon, ei kouluun kutsuttu pappi tai nuorisotyöntekijä saa sisällyttää päivänavaukseensa minkäänlaista hengellistä sisältöä. Katsotaan, että se voi häiritä jotakuta. Sen sijaan, vaikka asiantuntijat sanovat, että teini-ikäisten sukupuolisen identiteetin pitäisi antaa kasvaa ilman häiriöitä, halutaan yllyttää herkässä iässä olevia nuoria miettimään vaikkapa sitä, kuinka paljon minussa on miestä tai naista.

Ympäristökysymyksissä Suomen on tietenkin pidettävä tarkasti huolta omista kansainvälisistä velvoitteistaan ja ylittääkin ne silloin, kun se on mahdollista. Sen sijaan trendi, jossa jokainen EU:lta tuleva suositus hyväksytään maa- ja metsätaloutemme kustannuksella, sotii puhdasta maalaisjärkeä vastaan. Kun pitää miettiä, käytämmekö miljardin suo-ojiemme täyttämiseen ja näin metsän tukahduttamiseen, vai annammeko sen samansuuruiseen hyvinvointialueittemme vajeeseen, ei tarvinne järjestää kansanäänestystä tästä asiasta.

Valtiolliset eduskuntavaalimme ovat nyt tulossa. Toivottavasti ne ehdokkaat valitaan, joilla on päässään sen verran suomalaista maalaisjärkeä, etteivät kaikki trendituulet sitä käännä.

Simo Korpela, FM mat. aineet, kaupungin- ja aluevaltuutettu, eduskuntavaaliehdokas, KD

Lue lisää googlesta vaalisivuiltani

korpelasimo.com