Ilmasto lämpenee ihmisen toiminnan seurauksena, sitä on turha enää kenenkään kiistää. Pariisin kansainvälinen oikeudellisesti valtioita sitova ilmastosopimus astui voimaan 4.11.2016. Sopimuksen allekirjoittaneiden valtioiden tavoitteena on pitää maapallon keskilämpötilan nousu selvästi alle kahdessa asteessa suhteessa esiteolliseen aikaan ja pyrkiä toimiin, joilla lämpeneminen saataisiin rajattua alle 1,5 asteen.

Kansainvälinen ilmastopaneeli IPCC varoittaa, että maapallon keskilämpötilan nousun rajaaminen 1,5 asteeseen edellyttää, että ilmakehää lämmittävät päästöt on saatava kääntymään jyrkkään laskuun jo vuoteen 2025 mennessä. Päästöjä tulee vähentää yli 40 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.

Onko ilmaston lämpeneminen jo karannut ihmisen käsistä?Ainakin väestön kasvaminen on. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2018 maapallolla asui yli kymmenen kertaa enemmän ihmisiä kuin 300 vuotta aikaisemmin.

Maapallon väkiluku oli v 2010 n. 7,0 mrd. YK:n väestöennusteen mukaan väestömäärä ylittää 8,0 miljardia jo vuoteen 2025 mennessä, ja on n. 10 mrd. vuonna 2050.

Ilman maailman väestön kulutustottumusten muuttamista, ja ehkäisyvälineiden käyttämisen opettamista kehitysmaissa, mitkään ilmastoteot eivät ole enää riittäviä.

Ymmärrän nuoria, joita tulevaisuus pelottaa, mutta on väärin syyllistää suomalaista metsä- ja maataloutta. Se ei ainakaan auta, että istutaan ajoradoilla ja vaaditaan tehtäväksi ilmastotekoja, joiden perusteet on haettu Amazonin viidakon raivaamisesta lihakarjatuotannon laidunalueeksi. Suomalaisia lihakarjan ja maidon tuottajia ei pidä leimata ilmastorikollisiksi.

Olisi oikeammin viedä meiltä ”know how:ta” muualle maailmaan: tietoutta ja opastusta metsän kasvua edistävästä metsänhoidosta istutuksineen, ja sellaisesta karjankasvatuksesta, jossa tila tuottaa biopolttoainetta mm karjanlannasta. Kun ymmärrämme ruokatalouden perusteet, tuotamme pääosan ruoasta ja lihasta Suomessa itse, eikä lihaa tarvitse tuottaa Brasiliasta asti. Huoltovarmuutemme kasvaa, kun omavaraisuus paranee, ja ilmastokin kiittää.

Ei ole oikein kasvattaa ja lahottaa puita vanhoiksi metsiksi, jolloin hiilinielut muuttuvat päästölähteeksi ja alkavat luovuttamaan hiilidioksidia ilmaan. Suomen metsät kasvavat tänä päivänä enemmän kuin milloinkaan aiemmin.

Oikein tehdyt harvennukset lisäävät kasvua ja siten hiilinieluja, mutta turvaavat taloudellisesti myös meidän hyvinvointiamme. Metsän harvennuksemme ovat Euroopan ilmastolle ekotekoja, sillä Euroopassa isoin osa metsistä on hakattu jo pois.

Reilusti voimme olla edelläkävijä ilmastotoimissa. Minun ”näyssäni” siellä kärjessä ovat suomalaiset maa- ja metsätilalliset kädet savessa tai karjanlannassa, sekä puuntaimen istutusputki kädessä taimivakka rinnalla keikkuen. Uskoisin taimenistutuksen olevan sopivaa konkreettista aloittelevaa ilmastotyötä nuorille elokapinallisille. Työ tekijäänsä opettaa, ilmastoteoissakin ymmärtämään metsää taimesta lähtien.

Juttu julkaistu Karjalaisessa 31.3.2023

Kari Pohjola, KD Kuopio,
Kuopion osaston varapuheenjohtaja
eduskuntavaaliehdokas Savo-Karjalan vaalipiiri