Kiitos

kaikille äänestäjillemme hyvästä

kannatuksesta!

Kristillisdemokraatit

Satakunnan piiri

 

 

 

Vaalien valkopyykki

Kovat oli pesuaineet ja valkoista tuli. Sen verran rajua oli pyykinpesu, että monelta puolueelta alkoi näissä liemissä värit irrota. Vasemmistoliiton tummanpunainen haalistui pahemman kerran, ja Keskustan neliapilastakin moni onnenlehti irtosi. Vihreiden vihersiirtymä oli myös melkoinen.

Miksi lähes kaikki muut puolueet isojen kolmen koplaa lukuun ottamatta kirjasivat pahat tappiot?

En ole koskaan oikein ymmärtänyt sanontaa ”Tapelkaa, niin saatte sokeria”, mutta nyt sen sisältö alkaa tässä pyykinpesussa hiljalleen valjeta. Vaaliväittelyissä Marin ja Orpo retuuttivat toisiaan ja loppuvaiheessa alkoi selvitä, että osaa se Riikkakin – siis Purra.

Kolmikko teki toisistaan inhokkeja, minkä kerkisi – ja kas – kaikkien kannatus nousi. Taisi käydä niin että äänestäjä ei enää miettinytkään, mikä puolue olisi se oma ja mieleisin. Pääasiaksi nousi, ettei se pahin inhokki saa pääministerin paikkaa.

Jonkun tutkivan journalistin kannattaisi selvittää kuinka paljon ihmisten poliittinen käyttäytyminen vaihtui ennakkoäänestyksen ja vaalipäivän äänien välillä.

Seurasin Satakunnassa tarkimmin vain meidän kristillisdemokraattien kannatuslukemia, mutta aika selkeän vinkin nekin näyttäisivät antavan. Lopputuloksena kannatuksemme nousi mukavasti edellisvaaleista puoli prosenttiyksikköä lukemaan 3.2%. Olimme poikkeus pienempien puolueiden joukossa, koska meidän kannatuksemme ei laskenut, vaan nousi. Kuitenkin ennakkoäänien jälkeen kannatuksemme oli 3,7%. Koska ennakkoääniä annettiin yli puolet kokonaisäänimäärästä, tarkoittaa se, että vaalipäivän äänistä saimme selvästi ennakkoääniä pienemmän osuuden.

Vasemmistoliiton Raisa Ranta oli ennakkoäänien tuloksissa menossa eduskuntaan vielä melko selkeästi. Toisin kuitenkin kävi. Mahtoivatko mahdollisesti vasta vaalipäivänä taktisesti demarien puoleen kääntyneet toverit lopulta käytännössä vaihtaakin vasemmistoliiton paikan kokoomukselle? Siinä tapauksessa Li Anderssonin paljon julkisuutta saanut roisi toteamus omasta harmistaan taitaa kuvata heidänkin tuntojaan.

Selvää on, että viime hetkien kova mediarummutus ja kiivaat kamppailut kolmen suurimman puolueen välillä toivat nyt tappelijoille sokeria. Sokerin pahin puoli on se, että energiaa siitä saa vain hetkeksi.

Vaalivoittajatkin joutuvat lähtemään sokerihumalan jälkeisestä tilasta reaalimaailmaan, jossa tulevan hallituksen taloudelliset haasteet ovat poikkeuksellisen suuret. Toivottavasti jostain näiden vaalimelskeiden tauottua alkaa kuulua myös järjen ääni. Ääni, joka saa meidät suomalaiset pitämään yhtä niin helppoina, kuin vaikeampinakin aikoina.

Simo Korpela          kaupungin ja maakuntavaltuutettu

Kristillisdemokraattien Porin p.o.:n ja Satakunnan piirin pj