KD:n ryhmäpuheenvuoro hyvinvointialueen budjetista.

14.11.2023 klo 19:01 Uutiset

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja muut kuulijat,
Keski-Suomen Hyvinvointialueen ensimmäinen varsinainen toimintavuosi on kaartamassa kohti
loppuaan. Palvelut on saatu siirrettyä kunnilta ja kuntayhtymiltä hyvinvointialueen toiminnaksi ja
merkittävä määrä kehitystyötä tehtyä. On selvää, että toimintojen yhteenhiominen ja sujuvaksi
saaminen on valtava urakka ja ottaa aikansa. Kristillisdemokraattien ryhmä haluaa antaa kiitokset
kaikille hyvinvointialueen työntekijöille ja viranhaltijoille uurastuksesta ja venymisestä tässä
prosessissa!

Paljon on tehty, mutta paljon on vielä tehtävääkin. Olemme edelleen rakentumisvaiheessa. Tämä
on tärkeää tiedostaa ja viestittää myös alueen asukkaille, jotta kaikki voivat ymmärtää, että
palveluiden järjestäminenkin vielä etenee.
Suurimpina hyvinvointialueiden haasteina on tunnistettu talous ja henkilöstön
pysyvyys/saatavuus. Jo tähän mennessä on tullut selväksi, ettei rakennettu rahoitusmalli huomioi
riittävästi niitä tarpeita, mitä alueilla on. Kun viime syksynä hyväksyimme varsin massiivisen 44
miljoonaa euroa alijäämäisen talousarvion, on nyt todettavissa että se kasvaa tuosta vielä 50
miljoonalla eurolla. Vaikka sopeutustoilmiin on ryhdytty, ei alijäämää saada kurottua ensi vuoden
aikana umpeen ja siksi vuodelle 24 esitettyä 50,4 miljoona euron alijäämää voidaan pitää pakon
sanelemana. Jonkinasteisena riskinä pidämme kuitenkin sitä, riittävätkö lyhytaikaiset
lainanottovaltuudet ensi vuonna rahoitustarpeisiin?
Tavoitteena on tasapainottaa talous suunnitelmallisesti ja hallitusti vuoden 26 loppuun mennessä.
On toivottavaa, että kun hyvinvointialueiden rahoitusta tullaan valtion puolelta jälkikäteisesti
tarkastelemaan vuodelle 2025, pystytään siinä todella ottamaan huomioon palvelutarpeiden ja
kustannusten kasvu. Valtiontalouden sopeuttamispaineet huomioon ottaen tämäkään ei ole aivan
yksinkertainen asia.

On selvää, että hyvinvointialueet tarvitsevat myös omia sopeutustoimia, joita budjettiesityksessä
onkin esitetty varsin mittava, lähes 48 miljoonan euron määrä. On hyvinkin perusteltua uskoa, että
päällekkäisyyksiä karsimalla, toimintatapoja uudistamalla ja myös hallinnon rakenteita sekä
ostopalveluja tarkastelemalla, voidaan saavuttaa merkittäviäkin säästöjä. Saavutetaanko todella
48 miljoonan säästöt, edellyttää kuitenkin tarkkaa talouden seurantaa.
KD ryhmän näkemyksen mukaan sekä säästöjä että toisaalta parempaa palvelua on saatavissa
pitkällä tähtäimellä myös moniammatillisen tiimimallin, kotihoidon kuntouttavan arviointijakson ja
OmaKS palvelun laajentamisen kautta koko aluetta koskevaksi. Näille haluamme antaa vahvan
tuen. OmaKS:n kautta on saavutettavissa matalalla kynnyksellä iso joukko asiantuntijoita
sähköisesti tai etäpalveluna. Digipalveluiden toimivuuden kannalta olennaista on niiden
helppokäyttöisyys ja ihmisten tietoisuuden lisääminen niiden olemassaolosta. Toimivat
digipalvelut vapauttavat myös kapasiteettia lähipalveluissa.
Samalla Kristillisdemokraatit haluaakin korostaa sitä, että digipalvelut eivät saavuta kaikkia alueen
asukkaita tai sovellu kaikkiin tilanteisiin. Perustason sote-palveluita tulisi olla saatavilla kattavasti
ympäri maakuntaa myös lähipalveluina tai liikkuvina palveluina. Kaikilla ei ole käytettävissä autoa

ja julkiset liikenneyhteydet ovat monin paikoin heikot. Myös tietoa hyvinvointialueen palveluista
pitäisi olla saatavilla myös muutoin kuin digitaalisesti. Tässä yhteistyö kuntien ja esim.
paikallislehtien kanssa on tärkeää.
Olemme käyneet läpi tuottavuus- ja tasapainotusohjelman toimenpiteet ja voimme niitä
pääasiallisesti kannattaa. Myös ryhmärahasta olisimme valmiit säästämään enintään 1000
euroon/valtuutettu.
Kriittisesti suhtaudumme kuitenkin siihen, että osa ympärivuorokautisen palveluasumisen
paikoista voitaisiin korvata yhteisöllisen asumisen paikoilla. KD ryhmä kannattaa kyllä monella
tapaa hyväksi havaitun yhteisöllisen asumisen lisäämistä, mikä varmasti osaltaan ehkäisee tarvetta siirtyä raskaampiin palveluihin ja ehkäisee niiden lisäämisen tarvetta. Koska ikäihmisten ja etenkin muistisairaiden määrä tulee kasvamaan ja jonot asumispalveluihin ovat olleet läpi syksyn yli 100
henkilön luokkaa, pidämme epärealistisena että ympärivuorokautisen asumisen paikkoja voitaisiin
juurikaan vähentää. Toivomme, että aluehallitus pohtii vielä tätä. Muistisairauksista puheen ollen
todettakoon, että pidämme erittäin tärkeänä myös muistihoitajien riittävää määrää suhteessa
palvelutarpeeseen. Aiemmin mainittu toinen iso haaste hyvinvointialueella on henkilöstön pito- ja vetovoima. Ei saa
olla vain kliseinen sanonta, että henkilöstö on tärkein voimavara. Positiivista onkin havaita, että
budjettiesityksessä ja varmasti myös valmisteltavana olevassa henkilöstösuunnitelmassa, on
esitetty koko joukko toimenpiteitä henkilöstön pitovoimatekijöiden uudistamiseksi. Hyvä
johtaminen, kuulluksi tuleminen, tarvittava tuki työhön sekä hyvä työilmapiiri ja riittävä
henkilöstömäärä ovat palkkauksen lisäksi varmasti keskeisiä rakennuspalikoita tässä asiassa.
Jos varahenkilöjärjestelmä saadaan toimimaan, on mahdollista myös tarkastella kriittisesti
ostopalveluita, joiden hintaa voidaan etenkin vuokrahenkilöstön osalta pitää kaikkea muuta kuin
kohtuullisina. On myös hyvä, että oman toiminnan osuus muistakin palveluista pidetään riittävän
korkealla sekä toimintavarmuuden että kustannusriskien vuoksi.
KD ryhmä pitää välttämättömänä myös kansainvälisen työvoiman rekrytointia, mihin liittyviä
toimia ollaankin nyt vahvistamassa. Työikäisten määrä kantasuomalaisten keskuudessa laskee sitä luokkaa, että tulemme tarvitsemaan työvoimaa myös muualta. Samalla toki on panostettava
riittävään kielitaitoon ja siihen, että kansainväliset työntekijät voivat kokea olevansa tasapuolinen
osa työyhteisöä.

Talouden ja henkilöstön lisäksi keskeisenä operatiivisena haasteena pidämme hoitoonpääsyyn
liittyviä seikkoja. Hoitotakuuaikoihin pääseminen vaatii jatkuvia ponnisteluja. Onpa tullut
sellaistakin palautetta, että jonoonpääsyäkin pitää odottaa suun terveydenhuoltoa koskien tai että
lääkäriaikaa ei vaan anneta, vaikka asukas sellaista aiheellisesti yrittää saada. Jonkun verran
palautetta on tullut myös siitä, ettei kukaan tunnu ottavan kokonaisvastuuta potilaan hoidosta,
vaan pallotellaan asiantuntijalta toiselle tai hoitopaikasta toiseen. Tämä ei tuo kokemusta hyvästä
hoidosta ja pelkään pahoin, että lisää lopulta myös kustannuksia.
Onneksi on myös toimipisteitä, jonne pääsee sujuvasti ja myös hyvästä hoidosta tulee kiitoksia.
Kun palveluihin on viimein päästy, on hoito ollut ystävällistä ja laadukasta. Kiitos siitä kaikille
ammattilaisille!

Lopuksi Kristillisdemokraattien ryhmä toteaa, että talousarviossa (s. 39) on tunnistettu ja nostettu
hyvin esiin 8 painopistealuetta ensi vuodelle. Kiitos näistä! Niissä on juurikin monia edellä
todettuihin haasteisiin ja tavoitteisiin liittyviä kirjauksia kuten esim. ”Hoitoon pääsyn
vauhdittamiseksi ja oikea-aikaisen palvelun kohdentamiseksi hoidon- ja palvelutarpeen arvioinnin
kehittäminen kaikilla vastuualueilla”. Koska aluevaltuusto on talousarvion hyväksyvä toimielin,
toivoisimme kuitenkin, että painopistealueet olisivat ei vain aluehallituksen nostoja vaan
nimenomaan valtuuston hyväksymiä.
Näillä huomioilla toivotamme aluehallitukselle hyvää talousarvioseminaaria ja meille kaikille
viisautta päätösten tekemiseen alueen asukkaiden ja henkilöstön parhaaksi yhteistyössä!