Keski-Suomen hyvinvointialue uudistaa palveluverkkoaan. Uudistamisella pyritään pienentämään
kiinteistöistä koituvia kustannuksia, joten osaa yksiköistä uhkaa lakkauttaminen. Osaa jäljelle
jäävistä yksiköistä pyritään vahvistamaan, jotta ne kompensoisivat lakkautettujen yksiköiden
tuomaa vajetta palveluverkossa.
Lakkautusten seurauksena henkilöstön työmatkat ja asiakkaiden matkat palveluihin pitenevät
joillain alueilla. Uhkana on, että osa henkilöstöstä ei välttämättä pysty siirtymään kauemmaksi
töihin, mikä tuo ongelmia henkilöstöresurssien riittävyyden suhteen. Joidenkin syrjäseutujen
asukkaiden palveluihin pääsy vaikeutunee, jolloin hoitoon hakeutumisen kynnyskin saattaa nousta.

Tämä lisää osaltaan inhimillistä kärsimystä, hoitovelkaa ja kustannuksia.
Päätöksenteon aikataulu on nopea, mikä herättää kysymyksiä. Onko pidemmän ajan
kokonaiskustannuksista riittävän perusteellista dataa, ja aluevaltuutetuilla riittävästi aikaa
huolellisesti perehtyä siihen? Ehditäänkö näin nopealla aikataululla saada korvaavia palveluita
valmiiksi? Koska digitaalisten, liikkuvien ym. palveluiden valmistelujen ja muutosten tekeminen
vaatii paljon aikaa, päätöksenteko olisi järkevää siirtää myöhemmälle ajankohdalle.
Kaikki kaavailtavat palvelut eivät myöskään ole realistisia. Esimerkiksi kotihoidon äärimmilleen
vedettyjen kriteerien takia yhteisöllinen asuminen sen jälkeisenä palvelumuotona on käytännössä
lähes mahdoton toteuttaa paljon hoitoa vaativille ikääntyneille asiakkaille.
Kristillisdemokraattien Keski-Suomen piiri painottaa, että etäisyyksien sote-palveluihin on
pysyttävä kohtuullisina. Yksiköiden lakkauttamisia ei saa tehdä kevyin perustein vain pikasäästöjä
tavoitellen. Asiakaslähtöisyyden on oltava tärkein asia palveluverkkouudistuksen jälkeenkin.