Normien purku on osa hallituksen sopeuttamistoimia. Esimerkiksi erilaisten selvityksien, vastineiden ja lausuntojen tekemiseen kuluu sekä viranhaltioiden aikaa että erityisesti rahaa. Päällekkäistä työtä tehdään eri virastoissa. Taloustilanteen ollessa tiukka, näitä tulee tarkastella erityisen kriittisesti ja sääntelyn purkua tehtävä suunnitelmallisesti. Osaavista työntekijöistä on pula sopeuttamistarpeista huolimatta. Työaika tulisikin voida käyttää kustannustehokkaasti vaikuttaviin asioihin, joilla on oikeasti toiminnan ja kansalaisten kannalta merkitystä.

Byrokratia on mahdollistanut myös laajan sosiaaliturvaviidakon. Tällä hetkellä yksittäinen ihminen voi joutua hakemaan tukea lukuisilta eri tahoilta, kymmenillä selvityksillä ja lomakkeilla. Yhtenäinen tulorekisteri osaltaan on helpottanut tulojen ilmoittamista, mikäli se on ollut käytettävissä avustusta myöntävällä taholla.

Kristillisdemokraatit esittivät jo 2010- luvun puolivälissä kannustavan perusturvan mallia, johon hallitus nyt osin tukeutuu aiemmin alkaneen kehitystyön kautta. Malli selkeyttää erityisesti asiakkaan asemaa. Uudistuksen tavoitteena on aikaan saada yksi yleistuki, joka sisältää perusosan elämiseen, asumisosan asumiseen ja harkinnanvaraisen osa viimesijaiseksi turvaksi. Erityisesti mallin avulla työnteko tulisi kannustavammaksi. Kehysriihessä säästötoimenpiteenä tehtyjen kannustinheikennysten tarkoitus on nimenomaan kannustaa ihmisiä töihin. Työn vastaanottamisen tulee olla aina kannattavampaa kuin eri tukimuotojen avulla eläminen. Elinvoiman ylläpitäminen tarvitsee sekä toimivia yrityksiä että osaavia työntekijöitä. Niitä molempia tarvitaan maakunnassamme.

Maija Silvennoinen

Kunta,- alue- ja maakuntavaltuutettu, KD