Jouko Jääskeläinen Kristillisdemokraattien ryhmäpuheessa
taloussuunnitelman 2025–2028 lähetekeskustelussa 20.5.2024 Vantaan
valtuustossa

 

Neljä arvoa –  kaupunki kestävällä tiellä

Kunnallispolitiikassa ja arjen elämässä on syytä hahmottaa neljä arvojen
kokonaisuutta, joiden varassa tulevaisuus nousee tai kaatuu. Nämä
kokonaisuudet voi nimetä yhtäältä opetuksen ja toisaalta kasvatuksen
arvoiksi, luontoarvoiksi ja talouden arvoiksi.

Netistä löytyvät ryhmätäiden tulokset ja viime aikojen keskustelut ovat
nostaneet kärkeen kunnan keskeisen toimialan, opetustoimen
tarvitsemat resurssit. Vantaa on ollut vastuullinen ja osin jopa edellä
kävijä tässä kohtaa. Mutta yhä kasvavasti tarvitsemme resurssia
muunkielisten S2 kielenopetukseen, neet-nuorten kohtaamiseen,
neurokirjon eri kohdilla tukea tarvitsevien auttamiseen – sekä sitten aivan
perustaitojen ja tietojen opettamiseen ja tähän motivoimiseen.
Tarvitsemme myös opetukseen liittyvän ja tavallaan laajemmin
ymmärretyn kasvatuksen arvojen virkistämistä. On sanottu, että
kasvatuksessa arvojen omaksumista voidaan edistää pakolla, lahjomisella
tai auttamalla kasvuiässä olevaa sisäisesti omaksuttujen tärkeiden arvojen
hallintaan. Suosittelen viimemainittua. Kun katsomme eri uutisointeja ja
tilastointeja, näyttää ilmeiseltä että meillä on tässä kohtaa hyvin
resurssien alikäyttöä. Peräänkuulutan kotien, perheiden,
kansalaisjärjestöjen ja seurakuntien entistä vahvempaa arvoyhteistyötä
kuntien kasvatus- ja opetussektorin kanssa. Eiväthän arvot mistään
yhtäkkiä tipahda ihmiselämään, vaan ne omaksutaan tietoisesti tai
tiedostamatta eri malleista ja tarjonnasta. Jopa jengilläkin on arvot, usein
niin että ne pakottava omaa väkeä yhteen ja rajaavat toisia ulos.
Tarvitsemme arvokasvatuksen renessanssia.
​

Luonto- ja ilmastoarvot ovat tilastollisesti tarkasteltuina meillä
koetuksella. Tavoitteemme hiilineutraalista Vantaasta ei nykyisillä
ennusteilla näyttäisi ihan tuosta vain toteutuvan. Viime vuosien hieman
yllättäen nousseet käyrät ovat pieni varoitus tästä. Vahvasti kasvavana
kaupunkina Vantaalla on tässä erityinen haasteensa, mutta sitä päin on
käytävä.

Neljäs asia sitoo edellä olevia yhteen ja helposti myös rajoittaa niiden
korjausta. Sellaisia ovat talouden arvot, niin suoraan rahana kuin rahan
käyttämisen periaatteina. Me kristillisdemokraatit joudumme toistamaan
liian moneen kertaan esittämämme näkemyksen ja kritiikin: Vantaalla ei
ole varaa velkaantua nyt tulevaisuusanalyyseissä esitettävällä tavalla.
Henkeä kohden laskettu kasvava velkataakka vain on liian suuri. Joka voi
sanoa, että helppo on huudella, kun investoida pitäisi. Yhdessä meidän
pitää silti ottaa vastuu siitä, missä kohdin painamme jarrua.
Meidän vantaalaisten nämä velat on lopulta maksettava. Ei ole olemassa
sellaista kestävää kuntataloutta, jossa velka kasvaa liiallisesti.
Kuntataloudenkin pohjana ovat valtiontalous sekä kansainvälien kauppa
ja vaihdanta. Valtiolla ei tule olemaan kunnille mitään erityistä
ylimääräistä annettavaa. Kaikki mahdollinen lisä joudutaan mitä
todennäköisimmin käyttämään terveydenhoitoon ja siihen liittyviin
projekteihin. Syvimmiltään velan kasvu ja velan korko ovat hyvinvoinnin
jarruja. Tämä on pidettävä mielessä, kun näitä neljää arvojen
kokonaisuutta meille rakkaassa Vantaan kaupungissa rakennamme.