Kristillisdemokraattien ryhmä on tyytyväinen siihen, että sotepalveluita on saatavilla Keski-Suomessa jatkossakin jossain määrin joka kunnasta. Palveluverkkoesitys päätettiin hyväksyä muutoin, mutta äänin 19-49 Joutsan osastotoiminta päätettiin säilyttää.

KD:N RYHMÄPUHEENVUORO PALVELUVERKOSTA 11.6.24

Olemme nyt pitkän ja perusteellisen valmistelun ja kuulemiskierrosten jälkeen aluevaltuuston tärkeimmän päätöksen eli palveluverkkopäätöksen äärellä. Voi sanoa, että olemme asian ytimessä, onhan hyvinvointialueen perustehtävänä tuottaa Keski-Suomen asukkaille palveluita. Asiassa on kuultu monin eri tavoin niin henkilöstöä, alueen asukkaita, järjestöjä, kuntia kuin luottamushenkilöitä. Kristillisdemokraattien ryhmä haluaakin kiittää viranhaltijoita laajasta valmistelutyöstä, kuulemiskierroksista ja vaikutusarvioinneista. Niin ikään kiitämme siitä, etteivät kuulemiset jääneet vain muodolliseksi vaiheeksi, vaan niillä oli vaikutusta lopulliseen esitykseen.

Nyt esillä oleva esitys on mielestämme varsin hyvä kokonaisuus. Suurin huolenaiheemme ja lukuisissa palautteissakin esiintynyt huoli oli asiakkaiden matkojen pidentyminen perustason sotepalveluihin etenkin paljon palveluita tarvitsevien, vähävaraisten ja autottomien osalta. Esitykseen sisältyy joko sote-keskus, sote-asema tai sote -toimipiste jokaiseen  kuntaan, millä tähän huoleen pyritään vastaamaan. Toki oleellista on, etteivät pienimmän palveluvalikoiman sote-toimipisteet jää vain nimellisiksi, vaan että niissä on riittävällä frekvenssillä tarjolla palveluita asiakaskunnan useimmin tarvitsemiin peruspalveluihin. Toivottavasti vähintäänkin etäavusteisia lääkärivastaanottoja voidaan niissä myös toteuttaa. Toimipisteiden toimivuutta ja vastaavuutta asiakaskunnan tarpeisiin nähden on syytä seurata ja tarvittaessa muokata. Vaikka välillä kritisoidaan sitä, että ollaan edelleen liikaa kiinni kunnissa, voidaan samalla todeta, että ne kytkeytyvät olennaisesti kuljettaviin matkoihin ja Keski-Suomen asukkaiden luontaisiin asioimissuuntiin. Siksi tämä sijoittuminen on perustason palveluiden osalta ainakin toistaiseksi varsin perusteltua.

Hyvä on, että kivijalkapalveluja täydentävät digipalvelut ja jossain määrin myös liikkuvat palvelut.  Digipalveluiden käyttö varmasti kasvaa sitä mukaan kuin ne tulevat tutuksi, mikä osaltaan myös vähentää painetta kivijalkapalveluiden tarvetta. Korostamme kuitenkin sitä, että aina pitää olla saatavilla myös ei-digitaalinen vaihtoehto palveluiden saamiseen. Tämä koskee myös esim. tiedon saamista koetuloksista.

Palveluverkon kehittämisen periaatteissa on todettu, että se perustuu aina taloudellisiin ja toiminnallisiin reunaehtoihin. Olennaista onkin, että arvioimme kumpiakin asioita. Palveluverkkomuutosten taloudellisista säästöistä merkittävin osa muodostuu erikoissairaanhoidon säästöistä. Emme ole tällä esityksellä tekemässä niin kovaa karsintaa kuin käsittääkseni joillain muilla hyvinvointialueilla ollaan tekemässä. Tämä on KD ryhmän mukaan perusteltua asukkaiden palvelutarpeita ajatellen ja hyvinvointialueiden tähän mennessä verrattain lyhyt toiminta-aika huomioon ottaen. Lisäksi järjestelmän toimivuuden kannalta juuri perustason palveluiden saavutettavuus on keskeistä eikä alkuperäinenkään soteasemien karsimisesitys olisi tuonut kuin 1,2-1,8 miljoonan säästöt, kun nyt säästöt ovat 0,8 miljoonaa euroa.

Samaan aikaan on rehellisesti myönnettävä, että aito huoli jää siitä, ovatko nämä ratkaisut taloudellisesti riittäviä ja sitä aluevaltuusto joutuu varmasti vielä tarkastelemaan kun palveluverkkoon palataan vuonna 2026. Asukkaiden tarpeiden ja taloudellisten resurssien välinen tasapainottelu siis jatkuu. Tämän vuoksi ei toisaalta voi olla liikaa korostamatta kaiken ennaltaehkäisevän työn merkitystä niin yksin kuin yhteistyössä kuntien, järjestöjen ja seurakuntien kanssa. Yhtä lailla tärkeää on kaikki sellainen toiminnan kehittäminen, jossa ydintyöhön jää enemmän aikaa. Toivottavaa on, että ainakaan meidän hyvinvointialueemme ei tarvitse lukeutua sellaiseen joukkoon, jossa ”terveyskeskuslääkärin aika tuhraantuu koneen näpyttelyyn”, kuten YLEn uutinen helmikuussa kertoi. Tietojärjestelmien on oltava toimivia ja perustehtävää palvelevia.

Joutsan osastotoiminnan lopettamisen taloudelliset säästöt ovat jääneet edelleen jossain määrin epäselviksi ottaen huomioon että kustannuksia tulee luonnollisesti myös tilalle esitetystä lyhytaikaishoidosta. Hyväkuntoisen ja toiminnallisesti hyvin toimivan yksikön lopettamiselle pitäisi olla erityisen hyvät perusteet ja lopettamisesta pitäisi saada selkeää toiminnallista hyötyä hyvinvointialueelle. Pienen yksikön arvioidaan olevan haavoittuvan, mutta tähän mennessä sellaisesta ei ole saatu juurikaan viitteitä. Näistä syistä emme pidä perusteltuna lopettaa Joutsan hyvin toimivaa ja monipuolista osastoa. Yksikön toimivuutta on toki hyvä seurata ja arvioida kun palveluverkkoon palataan seuraavan kerran vuonna 2026.

Ikääntyvien ympärivuorokautisen asumisen osalta haluan jälleen tuoda KD ryhmän kiitokset siitä, että palveluita on jatkossakin tarjolla ensisijaisesti asukkaan kotikunnassa valtuuston linjauksen mukaisesti. Paikkojen kattavuudessa on pyritty keskimäärin 7 % kattavuuteen. Huolenaiheemme on, onko paikkamäärä tosiasiallisesti tulevaisuudessa riittävä, kun ikäihmisten määrä edelleen kasvaa. Tätä on seurattava aktiivisesti. Paineen vähentämiseksi on toisaalta satsattava kaikin tavoin toimintakyvyn ylläpitämistä tukeviin toimiin. Tässä palveluverkkoesitykseen sisältyvillä ikääntyneiden päivätoiminnan kehittämisratkaisuilla ja erityisesti kuntoutuksella on merkittävä rooli. Hyviä toimintamalleja kannattaa hakea myös muilta alueilta.

Tällä palveluverkkopäätöksellä KS hyvinvointialue satsaa vahvasti perhekeskuksiin. Toivommekin niiden tuovan sitä tukea lapsille, nuorille ja perheille, mikä auttaa elämässä eteenpäin ja ehkäisee tilanteiden kehittymistä hankalammiksi tai ongelmien pitkittymistä.

Näillä sanoilla kiitokset vielä kaikille palveluverkkotyöhön, sanoisinko -urakkaan osallistuneilta. Olemme valmiit sen siten pääosiltaan hyväksymään.