Puolivuotiskatsaus: Kristillisdemokraattisen aluevaltuustoryhmän prioriteetteinä talous, henkilöstö ja
hoitoonpääsy

Aluevaltuuston syyskuun kokouksessa käytiin läpi Keski-Suomen hyvinvointialueen talouden ja
asetettujen tavoitteiden toteutumista. Erilaisten suunnitelmien ja verkkoratkaisujen kanssa on edetty
hyvin, mutta talouden osalta tilanne on hyvin haastava: puolivuotiskatsauksen mukaan talouden
alijäämä olisi kasvamassa 117 milj, euroon budjetoidun 50 milj. euron sijaista. Talouden tasapainottamiseksi tehdyn tuottavuusohjelman toimenpiteet eivät myöskään ole toteutuneeto dotetulla tavalla. Syyt tuottavuusohjelman toimenpiteiden tavoitteista jäämiseen näyttäisivätl iittyvän mm. palvelutarpeiden kasvuun, henkilöstön rekrytointihaasteisiin ja ostopalveluiden

kalleuteen. Joidenkin toimenpiteiden toimeenpano on lykkääntynyt tai arvioitu säästö ei ole
toimenpiteistä huolimatta toteutunut joko lainkaan tai vain osittain. Tältä osin olisi erittäin tärkeää selvittää tarkemmin, ovatko asetetut tavoitteet olleet ylipäätään realistisia ja toteuttamiskelpoisia vai
mistä tavoitteiden saavuttamisen heikkous johtuu. Esim. jatkohoitopaikan löytymisestä tavoitellun 1.8
milj euron säästön ei arvioida toteutuvan lainkaan, vaikka tämä on asia, jossa erityisesti pitäisi petrata.

Tärkeää olisi myös selvittää, tehdäänkö sellaista päällekkäistä työtä, jota voitaisiin järkeistää. Iso laiva
kääntyy hitaasti, mutta talouden seurannan on oltava ajantasaista, tietoon pohjautuvaa ja reaktiivista.
Budjettiin sisällytettiin myös aluehallituksen asettamia tavoitteita. Niistä myönteisesti ovat edenneet
perhekeskustoiminnan laajentaminen, asiakaspalautejärjestelmän kehittäminen ja mm. lasten ja nuorten perustason mielenterveys -palveluiden vahvistaminen. Sen sijaan KD-ryhmä kantaa huolta
erityisesti kahden tärkeän tavoitteen toteutumisesta. Ensimmäinen niistä on hoidon- ja palvelutarpeen arvioinnin kehittäminen kaikilla vastuualueilla hoitoonpääsyn vauhdittamiseksi ja
oikea-aikaisen palvelun kohdentamiseksi. Edistystä on tapahtunut mm. suun terveydenhuollon
osalta, mutta raportista ei selviä lainkaan tilanne tai toimenpiteet monilla muilla vastuualueilla.

Saadun palautteen perusteella ongelmia tuntuu olevan esim. puhelinpalvelun ruuhkautumisessa,
tehostettuun palveluasumiseen pääsemisessä tai jopa kriisipaikan saamisessa,
kehitysvammaneuvolaan pääsyssä ja lääkäriaikojen saamisessa perusterveydenhuoltoon. Missä
mennään näiden suhteen ja mitä toimenpiteitä aiotaan tehdä? Hyvä olisi raportoida myös leikkausjonojen tilanteesta.
Toinen tavoite, jonka toteuttamisen tärkeyteen haluamme kiinnittää huomiota on henkilöstön työhyvinvointi, hyvä johtaminen ja rekrytointiprosessin vahvistaminen. Johtamiskoulutuksissa on
edetty ja edetään edelleen myönteisesti. Varahenkilöstöyksikkö on aloittanut ja

1. hakukierros onnistui
hyvin ja toinen kierros on tulossa. Tämä on tärkeää, koska varahenkilöstölle on kovasti tarvetta
monissa toiminnoissa.
Työhyvinvoinnin parantamiseksi on kuitenkin vielä paljon tehtävää. Erityistä huomiota tulee kiinnittää
johtamiseen ja sen tukemiseen varsinkin niissä yksiöissä, joissa vaihtuvuus ja/tai sairauspoissaolot
ovat suuria ja rekrytointihaasteet isoja. Esihenkilöiden pitää kyetä tukemaan alaisiaan ja he tarvitsevat
tukea itsekin. Mitä tulee palkitsemiseen ja palkkaukseen, on sen tasapuolisuuteen, ennakoitavuuteen,
kannustavuuteen ja oikeudenmukaisuuteen kaikille henkilöstöryhmille kiinnitettävä erityistä
huomiota. Esim. hoitajien rekrylisän maksussa on ollut poukkoilua, mikä ei ole kannustavaa tai
ennakoitavaa

Marika Visakorpi-Kemppainen

aluevaltuutettu, ryhmäpuheenjohtaja (kd)

[email protected]