Itämaan viisaat miehet etsimässä Jeesusta

Tänä vuonna olen pysähtynyt miettimään joulukertomuksessa mainittuja itämaan tietäjiä. On hämmästyttävää, kuinka monta kertaa olen lukenut jouluevankeliumin, ja joka kerralla huomaan eri asioita. Tällä kertaa jäin miettimään, mikä osuus itämaan tietäjillä oli kokonaisuudessa. Meidän aikanamme ei oikein tunneta ammattia nimeltä tietäjä.  Ovatko asiantuntija tai tutkija nimikkeinä edes lähellä?

Danielin kirja kertoo, että muinaiseen Baabelin hallintoon kuului viisaita miehiä, tietäjiä, ainakin kuningas Nebukadnessarin aikana. Heidän päällikkönään toimi ylimmäinen tietäjä. Kreikkalainen historioitsija Herodotos selventää, että meedialaisilla eli muinaisilla iranilaisilla oli olemassa oma erillinen pappiskasti, tietäjät, jotka tunnettiin unien tulkitsijoina. Herodotoksen kerronnan mukaan asiaan liittyi seikka, että yli-inhimillisten voimien välitön vaikutus ilmoitti ennalta tahtonsa oraakkelivastausten, unennäköjen ja aavistusten kautta. Kreikkalaisten parissa tunnettiin taikurit, magit, jotka väittivät omaavansa yliluonnollisia kykyjä. Uudessa Testamentissa mainitaan nimeltä Simon Magus, Simon Taikuri. Tietäjät olivat taivaan tarkkailijoita, tähdistäennustajia ja luonnon salaisuuksien tutkijoita. Taivaan katselu viittaa enemmän Persiaan kuin Kaldeaan, entiseen Babyloniaan, joka sijaitsi Irakin alueella. Persia tunnetaan nykyisin Iranina. Toisaalta on myös viitattu Anatoliaan eli nykyiseen Turkin alueeseen, Vähään-Aasiaan.

Raamattu mainitsee Jeesuksen syntymäkertomuksessa hieman niukkasanaisesti, että itäisiltä mailta tuli tietäjiä katsomaan Jeesusta. He saapuivat ensin Jerusalemiin kuningas Herodeksen luo. Siellä he kysyivät, missä tämän valtakunnan alueella vastikään syntynyt juutalaisten kuningas on. Heidän matkansa tarkoitus oli kunnioituksen osoittaminen vastasyntyneelle kuninkaalle. ”Me näimme hänen tähtensä nousevan ja tulimme palvomaan häntä,” kertoo Matteuksen evankeliumi tietäjien sanoneen Jerusalemissa. Autiomaan pöly, kuumuus, hiekka ja paahtava aurinko eivät estäneet heitä tekemästä matkaa, jonka he kokivat tärkeäksi. On arvioitu, että tietäjät matkustivat tuhansia kilometrejä nähdäkseen juutalaisten kuninkaan, Jeesuksen.

Itämaan tietäjät olivat siis tähtien tutkijoita. Erään kerran he havaitsivat jotakin poikkeuksellista taivaankannen tähtikartalla: jokin tähdistä käyttäytyi eri tavalla kuin muut. Se oli niin vakuuttavaa, että he päätyivät uskomaan: eri tavalla noussut tähti oli juutalaisten kuninkaan tähti, joka oli syttynyt itäiselle taivaalle, auringonnousun tähti. Ja tämän todettuaan he uskoivat, että asia todella oli näin, ja lähtivät Jerusalemiin etsimään tuota kuningasta. Emme tiedä mitä kaikkia tietolähteitä viisailla miehillä oli käytettävissään, mutta todennäköisesti he ovat punninneet havaintoaan joka puolelta tunnistaakseen sen todenperäisyyden.

Itäiset maat eivät juuri ole tunnettuja siitä, että siellä pidettäisiin kristinuskoa paljon esillä. Onkin erityistä, että juuri tällaisesta aivan muun valtauskonnon suunnasta tuli ylhäisiä ja merkittäviä miehiä todistamaan juutalaisen kuninkaan syntymisestä. He tekivät vieläpä pitkän ja vaivalloisen matkan pelkän uskon varassa, nähdäkseen tuon ihmeen itse, omin silmin. Ja heidät palkittiin, karavaanin taivallus ei ollut hyödytön eikä turha. Pienokainen nukkui härkien heinäkaukalossa vanhempiensa ihailevan ja huolehtivan katseen alla.

Rauhallista Vapahtajan Syntymäjuhlaa!
Tarja Turunen
varapuheenjohtaja
KD Lappeenrannan seutu