Loviisa Kaartokallion puhe kaupunkistrategian 2022–2025 tavoitteiden loppuraportista.

 

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut,

Kaupunkistrategian 2022–2025 tavoitteiden loppuraportti paljastaa karun tosiasian: jopa 28 prosenttia asetetuista tavoitteista ja mittareista jäi toteutumatta lainkaan. Kun lähes kolmannes strategisista päämääristämme jää saavuttamatta, on hyvä pysähtyä miettimään, mikä tavoiteasettelussamme on ollut haasteena ja mitä voimme ottaa tästä opiksi alkaneelle uudelle strategiakaudelle.

Suurin virheemme edellisellä kaudella oli liiallinen optimismi suhteessa toimintaympäristön muutoksiin ja resurssien riittävyyteen. Strategia luotiin tilanteessa, jossa emme osanneet täysin ennakoida inflaation, korkotason nousun ja rakennusalan romahduksen rajuutta. Kun asuntorakentaminen hyytyi ja työttömyys kasvoi, taloudellinen liikkumavaramme suli.

Toinen ongelma oli mittarien etäisyys arjen tekemisestä. Jos tavoitteet ovat liian ylätasoisia tai irrallisia budjettiraameista, ne muuttuvat pelkäksi toiveajatteluksi. Oppina seuraavalle kaudelle meidän on sidottava uuden strategian kuusi poikkihallinnollista ohjelmaa tiukasti vuosittaisiin talousarvioihin ja investointimalleihin. Tavoitteiden on oltava realistisia, joustavia ja mitattavia, ja niiden toteutumista on seurattava systemaattisesti, ei vain kauden päätteeksi.

Loppuraportti tuo esiin erityisen huolestuttavan ja kipeän ei-saavutetuista tavoitteista: lastemme ja nuortemme oppimistulokset. Toisen luokan oppilaiden lukutulokset ovat edelleen laskeneet. Samoin 7. luokkalaisten Lukuseula-testin tulokset ovat heikentyneet suomen kieltä äidinkielenään puhuvien osalta. Eikä tilanne ole parempi matematiikassakaan – Karvin mittauksessa vain neljä vantaalaista koulua ylsi valtakunnalliseen keskitasoon, eikä 7. luokkalaisten matemaattinen osaaminen ole parantunut.

Perusta tulevaisuuden työllisyydelle valetaan nimenomaan peruskoulussa. Vantaan työttömyysaste on jo nyt ennätysmäisen korkea, lähes 15 prosenttia, ja erityisesti vieraskielisten työttömyys kasvaa. Jos annamme peruskoulun oppimistulosten edelleen heikentyä, luomme tietoisesti pohjaa tulevaisuuden pitkäaikaistyöttömyydelle ja segregaatiolle.

Uudessa strategiassa on asetettu tavoitteeksi oppimistulosten kääntäminen nousuun. Jotta tämä ei jää sanahelinäksi, tarvitsemme konkreettisia tekoja:

• Resurssien kohdentamista
• Varhainen puuttumista ja perustaitojen vahvistamista:
• Poikkihallinnollinen yhteistyö

Hyvät kollegat, 28 prosentin epäonnistumisprosentti on meille varoitusmerkki. Emme voi vain toivoa parempaa huomista; meidän on johdettava uutta strategiaa selkeillä priorisoinneilla ja asettamalla lapset sekä nuoret tulevaisuutemme keskiöön. Vain siten rakennamme elinvoimaista ja työllistävää Vantaata.