Lääkärin työssäni olen toiminut pääasiassa työterveyshuollon ja ammatillisen kuntoutuksen aloilla. Varsinkin työurani viimeisimmän runsaan parin vuosikymmenen aikana olen saanut yksilöasiakastyöni ohella tehdä myös yhteistyötä monien alojen yritysten, työyhteisöjen, julkisen sektorin eri toimijoiden sekä verkostotahojen kanssa. Olen nähnyt työhyvinvointiin panostamisen ja kehittämisen käytännössä monella tavoin hyvin tärkeäksi. Menestyksekäs yhteistyö työntekijöiden ja työnantajan kesken kantaa hedelmää ja hyöty on molemminpuolinen.

Työntekijä kokee työn hallinnan, työn merkityksellisyyden ja palkitsevuuden lisääntyvän. Tämän myötä voimavarat karttuvat, työssä suoriutuminen ja työkyky kohenee.Tämä vaikuttaa yritysten menestymiseen, joten kuntatalouden kannalta työntekijöiden ja työyhteisöjen hyvinvointia edistävät toimet ovat kannattavia.

Ikääntyvien työntekijöiden kohdalla työn kehitys- ja muutospaineet ovat usein vaativampia ja enemmän henkisiä voimavaroja koettelevia kuin nuoremmille työntekijöille, jotka ovat yleensä valmiimpia vastaamaan uuden oppimiseen ja lisääntyvän, muuttuvan tietotekniikan haasteisiin. Myös terveydelliset tekijät ja ongelmat voivat heikentää jaksamista ja työstä suoriutumista. Työnantajien on syytä kuitenkin arvostaa sitä osaamista ja ammattitaitoa, mitä ikääntyville työntekijöille on työkokemuksen karttuessa vuosien varrella kertynyt.

Työntekijöiden tietoa, näkemyksiä ja oman työnsä asiantuntijuutta on tärkeää kuulla ja hyödyntää. Työnantajan mahdollistamat työn joustokeinot ovat tärkeitä monien ikääntyvien tai muutoin työn keventämistä, muokkaamista edellyttävässä elämäntilanteessa olevien työntekijöiden kohdalla.

Monissa yrityksissä on jouduttu ja onnistuttu viimeisen runsaan vuoden kuluessa luomaan ja kehittämään edellytyksiä etätyöskentelylle.

Liukuva työaika antaa monelle työntekijälle mahdollisesti omaan elämäntilanteeseen sopivaa säätelymahdollisuutta.

Osasairauspäiväraha, osakuntoutustuki tai osatyökyvyttömyyseläke voi mahdollistaa työskentelyn osa-aikaisesti. Tämä voi parantaa olennaisesti joidenkin työntekijöiden kohdalla työkykyä ja työssä kiinni pysymistä silloin, kun terveydentila ei mahdollista kokoaikaisessa työssä suoriutumista.

Jos sopivaa työtä ei ole – tai ei enää ole-, yksilöllinen tuki on tarpeellista niin nuorille työuraansa aloitteleville, pitkäaikaistyöttömille kuin myös osatyökykyisille henkilöille. Kohdennettu, usein moniammatillinen kartoitus ja poluttaminen on ratkaisevaa, jotta he pääsevät sijoittumaan mieluisaan ja terveydelleen soveltuvaan työhön.

Näillä työhyvinvoinnin, työkyvyn ja työllistymisen tukemisen keinoilla edistetään ennen kaikkea työntekijöiden henkilökohtaista hyvinvointia ja terveyttä. Välillisesti tuo hyvä vaikutus heijastuu myös heidän perheisiinsä ja lähiympäristöön. Taloudellinen kannattavuus on ilmeinen, joka näkyy ensimmäiseksi niin sairauspäivien kuin ennenaikaisen eläköitymisen ja liitännäisongelmien aiheuttamien kustannusten vähenemisenä. Kun työpaikalla voidaan hyvin, sillä paikataan monella työpaikalla olevaa kroonista työvoimavajetta.

Kirjoittaja Riitta Anttila on kuntoutuksen ja työterveyshuollon aloilla päätoimisesti toiminut lääkäri

Kuvat: iloiset työntekijät shutterstock lisenssikuva 144639305
Etätyö ja lakkautettu tehdas, Pixabay ilmaiskuvia