Sopimuspalokuntatoiminta on osa Sote-uudistusta
Sopimuspalokuntatoiminta on osa Sote-uudistusta
5.10.2021 klo 20:44 Uutiset
SOTE-uudistuksen tulee näkyä asukkaille parantuneena palveluna.
Ensimmäiset aluevaalit pidetään omana vaalina 23.1.2022. Seuraavat ovatkin kuntavaalien yhteydessä v 2025.
Vaaleissa valitut aluevaltuustot aloittavat toimintansa maaliskuussa 2022. Sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisvastuu siirtyy SOTE- uudistuksen mukaisesti 21:lle perustettavalle hyvinvointialueelle 1.1.2023.
Aluevaltuustot asettavat hyvinvointialueen toimielimet, sekä päättää mm. hyvinvointialuestrategiasta, hyvinvointialueen hallintosäännöstä sekä hyvinvointialueen talousarviosta ja taloussuunnitelmasta.
Haluan kiinnittää huomioin, että pelastustoimen uudistus on osana sote-uudistusta. Pelastustoimen järjestämisestä vastaa meillä vuoden 2023 alusta lähtien Pohjois-Savon hyvinvointialue. Selvyyden vuoksi on hyvä mainita, että pelastustoimi on jatkossakin erillinen rinnakkainen toimiala sosiaali- ja terveystoimen kanssa.
Uudistuksessa ei saa unohtaa sopimuspalokuntatoimintaa. Maassamme on n. 700 henkilökohtaisen sopimuksen sopimuspalokuntaa. Vuosittain koko Suomessa pelastusalalla on n.110 000 hälytystehtävää, joista sopimuspalokunnat osallistuvat n. 70 000 tehtävään.
Kuopiossa sopimuspalokunnat toimivat ensisijaisesti ammattipalokuntien tukena tai itsenäisesti päällekkäisten tilanteiden aikana. Esimerkiksi Kalajoen metsäpalon sammutukseen osallistui Pohjois-Savon alueelta yksi mestari ja 38 sopimuspalokuntalaista.
P-S hyvinvointialueen rahoitus on n 1018 milj euroa (lähde VVM), josta pelastustoimen osuus on n. 21,3 milj eu. Sopimuspalokuntien kustannukset ovat n 3,6 milj euroa. Tässä uudistuksessa on vaarana, ettei ensimmäisissä vaaleissa tule valituksi pelastusalan tuntevaa henkilöstöä valtuustoihin, aluehallituksiin ja hyvinvointialueella perustettaviin toimielimiin.
On hyvä tietää sopimuspalokunnan arjesta P-S alueella. Jos palolentokone havaitsee metsäpalon Rautavaaran korvessa, koneesta ilmoitetaan havintopaikan koordinaatit hätäkeskukseen sekä myös P-Savon pelastuslaitoksen tilannekeskukseen. Hätäkeskuksen hälyttämänä paikan saavuttavat pääsääntöisesti ensimmäisenä sopimushenkilöillä miehitetyt yksiköt. Johtovastuun ottava alue ja tarvittaessa tilannekeskus lähettää tarvittaessa lisää resursseja paikalle.
Jos Karttulassa tapahtuu liikenneonnettomuus, Karttulan paloasemalta lähdetään tehtävään viidessä minuutissa. Karttula toimii henkilökohtaisilla sopimuspalokuntalaisilla.
Peltosalmen VPK toimii sopimuspalokuntana Pohjois-Savon pelastuslaitokselle 24/7. Yläsavolainen kohtaa heidät monesti erilaisten järjestöjen yleisötapahtumissa ensivaste ja palo-ja pelastusyksikön muodossa. Erilaisten tapahtumien säännöt edellyttävät tällaisen yksikön paikalla oloa. Tälläisiä isoja yleisötapahtumia ovat mm Ravit, Kiuruveden ”Vihreät Niityt”-musiikkitapahtuma, rallit, moottoripyörä- tai moottorikelkkakistat. Sopimuspalokunnista on moneen lähtöön, mitä emme osaa ajatellakaan.
Sopimuspalokuntien kustannusten osuus on 0,35 % koko hyvinvointialueen rahoituksesta. Promilleluokan määrärahat voivat hävitä uusilla suunnittelupöydillä ihan ”pilkkuvirheenä”, ja silloin voidaan menettää ihmishenkiä.
Kirjoittaja on KD Pohjois-Savon piirin varapuheenjohtaja, kaupunginvaltuutettu
Rauno Taskinen, kapt evp
Kirjoittaja on asettunut aluevaaliehdokkaaksi
Juttu julkaistu Iisalmen Sanomissa 24.9, Savon Sanomissa 26.9,, sekä myös Pitäjäläisessä
Kuvat Shutterstock lisenssikuvia