– Hyvin toimiva perusterveydenhuolto vähentää merkittävästi erikoissairaanhoidon tarvetta ja ruuhkautumista. Näen sote-uudistuksen mahdollisuutena enkä uhkana, sanoo Ari Mönttinen.

Lohjan seudun KD:n kärkiehdokas aluevaaleissa on terveyskeskuslääkäri Ari Mönttinen. Niin miehellä itsellään kuin osastollakin on vahva halu saada hänet mukaan ensi maaliskuussa aloittavan Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen päätöksentekoon.

– Se, että saisi olla mukana rakentamassa uuden Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen hallintoa ja palvelurakennetta tuntuu erittäin luontevalta ja motivoivalta ajatukselta, Mönttinen perustelee lähtöään ehdokkaaksi.

– Terveyskeskuksissa ensisijainen tavoite on oltava saada hoitoonpääsy ja oman lääkärin tavoitettavuus nopeammaksi ja mahdollisuus pitkäaikaiseen lääkärisuhteeseen, sanoo vuosikymmeniä perusterveyden ruohonjuuritasolla työskennellyt yleislääketieteen erikoislääkäri.

Laadukkaat ja tasalaatuiset palvelut eivät ole olleet kaikkien asukkaiden saatavilla.
Mönttisen käsityksen mukaan sekä Lohjan että Vihti-Karkkilan muodostaman Karviaisen alueella perusterveydenhuolto on melko hyvässä tai ainakin kohtalaisessa kunnossa. Mutta etenkin Länsi-Uudenmaan laitamilla on ollut katveita, joissa ei ole saatu palveluja toimimaan kunnolla.

– Laadukkaat ja tasalaatuiset palvelut eivät ole olleet kaikkien asukkaiden saatavilla. Siihen, ettei ole ollut riittävästi sitoutuneita työntekijöitä, on monia syitä. On myös tehty huonoja poliittisia päätöksiä.

– Uskon, että paremman päätöksenteon ja johtamisen sekä laajempien yksiköiden myötä nämä ongelmat voivat helpottua. Esimerkiksi isompien yksikköjen sijaisreservistä voidaan saada helpommin tilapäistä apua.

Sote-henkilöstön vaihtuvuus ja siirtyminen yksityissektorille on lisääntynyt. Pulaa on kaikissa työntekijäryhmissä ja kilpailu kovaa.

– Julkisella puolella on edelleen paljon sitoutunutta henkilökuntaa, jota haluaa kantaa vastuuta myös moniongelmaisista ja vaikeasti hoidettavista potilaista. Heille pitää taata asialliset työolosuhteet, etteivät he väsy ja näänny työmääränsä alle.

Mönttinen muistuttaa, että siellä missä aiemmassa omalääkärimallissa oli kohtuullisen kokoiset vastuuväestöt, saatiin kokeneilla lääkäri-hoitaja-tiimeillä hyviä tuloksia aikaan: syntyi luottamus potilaan ja hoitohenkilökunnan välillä, joka helpotti työntekoa.

– Jos jollain alueella perusterveydenhuolto päästetään kurjistumaan ja sieltä pakenee osaavaa henkilöstöä, kestää usein yli vuosikymmenen ennen kuin tilanne voidaan saada korjattua.

Mönttinen uskoo, että Lohjan sairaalalla on hyvät olemassaolon ja kehittymisen edellytykset, osin siksi, koska Raaseporin sairaalan toimintoja on supistettu. Viime vuonna HUS päätti lakkauttaa Raaseporin sairaalan yhteispäivystyksen. Aiemmin lakkautettiin Tammisaaresta synnytysosasto ja psykiatrinen sairaala.

Jorvin sairaalaa on kehitetty viime vuosina voimakkaasti, mutta siltikään sen resurssit eivät riitä vastaamaan Espoon alueen tarpeisiin.

– Myöskään espoolaisten perusterveydenhuoltopalveluihin ei ole panostettu tarpeeksi. Osin tämä on johtunut voimakkaasta väestönkasvusta, mutta myös poliittisesta linjavalinnasta. Potilaita on ajettu yksityispalvelujen käyttäjiksi ja on myös jouduttu ulkoistamaan terveyskeskuspalveluja. Minusta se ei ole turvallinen eikä järkevä suuntaus, Mönttinen arvioi.

Hän muistuttaa, että suurin terveyshyöty ja ennaltaehkäisevä teho syntyy, jos saadaan aikaan pieniäkin elämäntapamuutoksia niiden ihmisten kohdalla, jotka eivät esimerkiksi juuri lainkaan liiku.

– Jopa päivittäinen korttelin ympäri käveleminen voi ehkäistä terveysongelmia

Ari Mönttinen

Asuu Lohjalla opettaja-vaimonsa kanssa, aikuiset lapset

Yleislääketieteen erikoislääkäri, jolla on pitkä työkokemus eri terveyskeskuksissa Länsi-Uudellamaalla, nykyisin perusturvakuntayhtymä Karviaisen palveluksessa ja psykiatrian päivystystehtävissä Lohjan sairaalassa. Erityisesti nuorten lääkärien ohjaaminen sydäntä lähellä.

Työskennellyt SPR:n reservissä katastrofi- ja pakolaistyössä. Englanti ja ruotsi sujuvat hyvin.

Sote-lautakunnan varapuheenjohtaja, 1. varavaltuutettu

Yrittäjän poika ja isä, joka harrastaa rakentamista ja remppaa.