Lohjan seudun KD:n aluevaaliehdokkaat vasemmalta Ari Mönttinen, Kristiina Kalanti, Matti Junnila, Eeva Heinonen, Lassi Hyttinen ja Susanna Ahonen esittäytyivät kampanja-avauksessa 30.11. Lohjalla. Tutustu heidän esittelyihinsä!

– Sote- eli hyvinvointialueet ovat mahdollisuus eikä uhka. Vanhojen käytänteiden ravistelu antaa mahdollisuuden parempaan laatuun, kun hyödynnetään tutkimustietoa. Siksi on tärkeää, että jokainen kansalainen on mukana äänestämässä osaavimmat päättäjän sote- eli aluevaltuustoihin. Hoidathan oman osuutesi, muistuttaa Lohjan seudun KD:n aluevaaliehdokas Ari Mönttinen.

Mihin sitä sotea tarvitaan ja mitä se tarkoittaa?
Kysymykseen vastaa Ari Mönttinen:

– Sitä, että rakennetaan isommat maakunnalliset hartiat eli hyvinvointialueet terveydenhuollolle, sosiaalityölle ja pelastustoimelle, jotta avun saanti olisi nykyistä helpompaa ja että kansalaisten kohtelu olisi tasapuolista asuinpaikasta ja lompakon paksuudesta riippumatta.

Tähän ollaan tultu siksi, että vaikka koulutettua henkilökuntaa on aiempaa enemmän niin joissain kunnissa väestönkasvu ja kaikkialla ikääntyneen väestön lukumäärä ja siten peruspalveluiden tarve on vuosien kuluessa lisääntynyt, mutta kunnissa ei ole riittävästi sitä huomioitu.

– Nyt kun meillä ei vielä ole sotealueita niin kunta saattaa tehdä säästöpäätöksiä itselle, mutta aiheuttaa kustannuksia sairaalalle. Samoin terveyskeskus saattaa säästää, mutta aiheuttaa siten lisäkustannuksia sosiaalitoimelle tai toisin päin. Sitä voi kutsua hölmöläisten peitonjatkoksi, mutta sitä tehdään nyky-Suomessa paljon.

Sotetulevaisuudessa paljon päällekkäistä hallintotyötä jää pois, kun isot päätökset tehdään kahdellakymmenellä yhdellä sotealueella yli kolmensadan kunnan sijaan.

Tiedämme terveydenhuollossa mitä potilaat haluavat. Suurin osa haluaa tavata vaivoissaan lääkärin kasvokkain. He haluavat hoitosuhteen jatkuvuutta ja hoitonsa kokonaisuuden hallintaa. Myös monet lääkärit ajattelevat, että potilas on tavattava hoidon määrittämistä, kuten lääkehoitoa, varten.

– Kun olin aikanani Etelä-Pohjanmaalla niin potilaat tuumasivat, että terveysasemalle soittaessa pitää olla jo takki valmiiksi päällä, kun usein potilaalle ehdotettiin, että pääsetkö heti tulemaan. Terveyskeskustyöhön onkin kehitetty Hyvä vastaanotto -malli, jossa kaikki potilaat pyritään hoitamaan samana päivänä kun he ottavat yhteyttä kun asia kuitenkin pitää hoitaa. Siksi jonottaminen on turha välivaihe ja sen järjestely oikeasti hukkatyötä. Asia voi jopa hoitua puhelinsoitolla, jos puhelimeen vastaaja tuntee potilaan ennestään, Mönttinen kertoo.

Terveyskeskuksessa parempaan tuntemiseen päästiin ennen väestövastuumallissa. Se tukehdutettiin päästämällä vastuuväestöt hallitsemattoman suuriksi. Lisäksi nuorten lääkärien kouluttamisen vuoksi heillä on uran alkuvaiheessa usein lyhyitä työsuhteita ja tarve monipuoliseen työkokemukseen eri työpaikoissa. Näillä reunaehdoilla hoidon nykyistä parempaan jatkuvuuteen voitaisiin päästä työryhmä- eli tiimimallilla. Ryhmä koostuisi yleislääketieteen erikoislääkäristä, toisesta kokeneesta tai yleislääketieteeseen erikoistuvasta lääkäristä sekä nuoresta lääkäristä.

Lisäksi tiimiin tarvitaan sairaanhoitaja sekä avustava hoitaja. Jos listattujen potilaiden yhteydenotot ohjattaisiin aina omalle ryhmälle niin muodostuisi pitkäaikaisia kontakteja. Norjalaisen tutkimuksen mukaan mitä pidempi hoitosuhde potilaalla on sitä harvemmin hän joutuu päivystykseen tai sairaalahoitoon ja myös elää pidempään.

Yleislääketieteen erikoislääkäri Ari Mönttinen on KD:n aluevaltuustoehdokas Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella. Hän työskentelee nykyisin terveyskeskuslääkärinä Nummelan terveysasemalla.