Suunnitelmissa on myös alentaa hoitajamitoitusta.

Julkisuuteen on tullut hallituksen seuraava säästötoimi: isot muutokset vanhuspalvelulakiin. Kunnan velvoitteita vähennetään koskien työntekijöiden asiantuntemusta, vastuutyöntekijöitä ja hoitojärjestelyjen pysyvyyttä. Suunnitelmissa on myös alentaa hoitajamitoitusta, jonka laatusuosituksena on nyt 0,5 eli yksi hoitaja kahta vanhusta kohden. Mitoitusta suunnitellaan pienennettäväksi 0,4:ään. Tämä on numeerisesti pieni mutta käytännön kannalta erittäin merkittävä muutos.

Nytkin tehostettujen palveluasumisyksiköiden ja vanhainkotien henkilökunta ehtii tehdä vain välttämättömimmän, kun osastolla on useita ruokailussa ja hygieniassa avustettavia. Hoitohenkilökunta tuntee riittämättömyyttä tietäessään, että hoito voisi olla laadukasta yhdessäoloa eikä vain kovalla kiireellä tekemistä. Vanhusten ruokailu on hidasta, ja syöttäjällä pitää olla aikaa ja mahdollisuus samalla antaa läheisyyden kokemusta vanhukselle. Tai kuinka usein päivän mittaan hoitajat ehtivät vaihtaa vanhuksen vaipat, saati huolehtia pesuista?

Hallitus aikoo siis säästää jopa 70 miljoonaa euroa vuodessa. Samalla panostettaisiin kotihoitoon ja omaishoitajien tukiin 30 miljoonalla eurolla kolmen vuoden kuluessa. Kotihoitoon panostaminen on toki tervetullutta, mutta investointi on tehtävä kunnolla. Jo nyt kotihoidossa on liian huonokuntoisia asukkaita, jotka tarvitsisivat ympärivuorokautista apua ja tukea.

Seniorit ovat rakentaneet maatamme ja maksaneet veronsa. Heille on suotava arvokas vanhuus.

Koska on korostettu, että kaikkien pitää osallistua talouden kohentamiseen, haastan kaikki bonuksia ja suuria osinkoja saaneet yhteisiin talkoisiin Suomen hyväksi. Ei aina oteta niiltä vähäosaisimmilta!

Julkaistu:
Helsingin Sanomat
Mielipide 31.3.2016