Järjestöissä ja yhdistyksissä on sote-uudistusta tehtäessä ollut kasvavaa huolta siitä, miten uudistus tulee vaikuttamaan varsinkin terveyspuolen järjestöjen asemaan ja toimintamahdollisuuksiin.

Kuopiossa kaupungin hyvinvoinnin palvelualueen kautta on jaettu n. kolme (3) miljoonaa euroa toiminta-avustuksia vuosittain. Hakemuksia on tullut n. 350 kpl/v. Toki järjestöjä on laajassa kaupungissa paljon enemmänkin. Näiden järjestöjen piirissä tehdään valtavasti vapaaehtoistyötä. On toimintaa, aktiivisuutta ja kohtaamisia. Saadaan tukea, apua ja tietoa.

Hyvinvoinnin palvelualue on myös järjestänyt tapaamisia järjestöryhmittäin esim. kansanterveysjärjestöt, liikuntajärjestöt, ruokajakelua tekevät järjestöt ja eläkeläisjärjestöt. Näiden tarkoituksena on ollut paitsi kartoittaa järjestöjen toimintaa, myös tutustuttaa toimijoita toisiinsa ja lisätä heidän yhteistyötään.

Järjestöjen toiminnan kautta lisätään hyvin merkittävästi kuntalaisten hyvinvointia ja samalla tehdään myös ns. ennaltaehkäisevää työtä. Ennaltaehkäisy taas vaikuttaa sote- palveluiden vähentyvänä kysyntänä. Sen osoittaminen konkreettisina euroina vaan on valitettavan vaikeaa. Syvällä noissa kuvioissa mukana olleena voi todeta, että positiiviset vaikutukset ovat kyllä korvin kuultavia ja silmin nähtäviä.

Miten sitten kunnat jatkossa toimivat, kun ennaltaehkäisyn vaikutukset eivät enää suoraan tulekaan omaan laariin sote-kustannusten pienenemisenä?! Nyt hyvinvointialueuudistusta tehtäessä, sekä alueiden, että kuntien pitää molempien nähdä järjestötyön merkitys. Niiden toimintaa tulee mahdollistaa ja tukea. Kuntien on jatkettava avustuksiaan järjestöille ja myös hyvinvointialueen ja järjestöjen välillä tulee saada toimiva yhteistyö.

Heli Norja, KM
hyvinvoinnin edistämisen johtaja (emerita)